Peruskoulun ja lukion opettajana ja moniallergisen lapsen äitinä olen törmännyt kouluruokailun puutteisiin työskennellessäni vuosien varrella Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa eri kouluissa ja keskustellessani ystävieni kanssa heidän lastensa kouluruokailukokemuksista sekä esim. toimittuani lasten kesäleireillä erikoisruokavaliokokkina. Kerran valmistin pikkupojalle munattomia ja vehnättömiä lettuja. En ikinä unohda pojan onnellista ilmettä, kun hän haki lisää, vaikka eivät ne letut varmaan kovin hääppöisiä olleet.
Kouluruokailun tavoite on tukea kaikkien oppilaan kasvua ja oppimista tasa-arvoisesti. Hyvän ruuan avulla jaksaa pitkän koulupäivän ja verensokeri pysyy tasaisena, jolloin keskittyminen opintoihin, kasvu ja kehitys mahdollistuvat. Lapsuuden ruokailutottumukset ovat hyvin pysyviä. Olen nähnyt nuorten ruokailutottumuksia ja maistellut eri koulujen kouluruokaa. Useimmissa kouluissa ruoka on ollut hyvin perinteistä. Kouluissa on kuitenkin valtavia eroja siinä, millaista erityisesti erityisruokavalioruoka on. Pahimmillaan eri ruokavaliot on niputettu yhteen niin, että päälinjaston kermaisen kalakeiton sijaan allergisille ja kaikille muille “erilaisille” on tarjolla yhtä ja samaa korvikekeittoa, joka on samalla sekä kalaton, maidoton, perunaton, sipuliton, gluteeniton, vegaaninen että kasvis. Voitte varmasti kuvitella, että ruuassa oli lähinnä lientä ja juurespaloja. Omalla pienellä kokemuksellani olisin kyllä ratkaissut tässä tosielämän tilanteessa asian valmistamalla kaksi erilaista keittoa, esimerkiksi maidottoman, sipulittoman ja perunattoman pasta-jauhelihakeiton sekä vegaanisen ja gluteenittoman soijakermapohjaisen kasvissosekeiton, jotta kaikkien erityisten ei tarvitsisi kärsiä muiden rajoitteista.
Monissa kouluissa ravitsemussuositukset eivät toteudu erityisruokavalioissa. Olen miettinyt syitä tähän ja olen myös ollut joskus yhteydessä eri koulujen keittiöihin. Joissain kouluissa olen saanut myös erinomaisen maukasta ja ravitsemussuositukset täyttävää ruokaa, vaikka olen itsekin ruokavaliorajoitteinen, mutta kaikissa peruskouluissakaan ei näin ole.
Syynä huonoon kouluruokaan erityisesti erityisruokavalioiden kohdalla ovat kouluruokailun raaka-aineiden ja henkilöstön palkkauksen määrärahojen vähyys, puutteet henkilökunnan tietotaidoissa tai asenteissa, liian rajoittavat hankintasopimukset (esimerkiksi vain tietystä tukusta saa tilata raaka-aineita, eikä lähikaupasta) ja kuntapäättäjien ja virkamiesten tietämättömyys tai välinpitämättömyys sekä vanhempien hiljaisuus, koska harva haluaa olla se hankala vanhempi, joka valittaa ilmaisesta kouluruuasta.
Erityisesti yläkoulujen vieressä olevissa kaupoissa aika monessa kunnassa vilisee iltapäivisin teinejä ostamassa kroissantteja, kolmioleipiä ja energiajuomia. Tähän ilmiöön on monia syitä, eikä ole reilua syyttää siitä yksin kouluruokailun puutteita, mutta hyvällä kouluruualla siihen voidaan varmasti osaltaan vaikuttaa.
Myös Vakka-Suomessa on mahdollisuudet maailman parhaaseen kouluruokaan! Meillä on puhtaat raaka-aineet ja järjestelmä, jossa henkilökuntaa voidaan kouluttaa ja motivoida. Kunnat voivat ohjata resursseja kouluruokailuun, jotta ei tarvitse valita aina sitä halvinta raaka-ainetta. Esimerkiksi hyvän kasvisruuan tai eri erityisruokavalioihin sopivien ruokien ei tarvitse olla valjuja ja proteiiniköyhiä sössöjä, vaan hyviä reseptejä ja edullisia raaka-aineita löytyy kyllä, jos niiden hankkimista suositaan ruokapalveluissa.
Terveystiedon opettaja
Annukka Kaatrasalo
Mynämäki