J.K. Paa­si­ki­ven mu­kaan to­si­a­si­oi­den tun­nus­ta­mi­nen on vii­sau­den al­ku. Se on yhä voi­mas­sa.

Luon­to on bi­o­lo­gi­sil­la pro­ses­seil­laan vuo­si­tu­han­sien ku­lu­es­sa tuot­ta­nut maa­han ohu­en, vain 20 sent­tiä sy­vän ruo­ka­mul­ta­ker­rok­sen, joka mah­dol­lis­taa maan vil­je­lyn. Sen kes­kei­nen ra­ken­ne­o­sa on hu­mus, jota ruo­ka­mul­ta si­säl­tää 6–7 pro­sent­tia eli 180–210 ton­nia heh­taa­ril­la. Hu­mus si­too ra­vin­tei­ta ja vet­tä sata ker­taa enem­män kuin ym­pä­röi­vä mi­ne­raa­li­maa sekä yl­lä­pi­tää maan pie­ne­li­ö­toi­min­taa ja hy­vää ra­ken­net­ta.

Ny­kyi­nen vä­ki­lan­noit­tei­siin ja ke­mi­kaa­lei­hin pe­rus­tu­va vil­je­ly on 70 vuo­des­sa hä­vit­tä­nyt jo puo­let pel­lon kas­vu­kun­non luo­vas­ta hu­muk­ses­ta. Se on to­taa­li­nen ka­tast­ro­fi, jota ei näy­tä ym­mär­ret­tä­vän.

Joka pel­to­heh­taa­ril­ta on huuh­tou­tu­nut noin 100 ton­nia hu­mus­ta sii­hen si­tou­tu­nei­ne ra­vin­tei­nen ve­siä re­he­vöit­tä­mään. Kiin­to­ai­nek­sen huuh­tou­tu­mi­nen on mo­nin­ker­tais­ta. Pel­toa on Suo­mes­sa 2,4 mil­joo­naa heh­taa­ria.

Kurs­sin muu­tok­sen si­jas­ta tätä tu­hon kier­ret­tä ha­lu­taan nyt yl­lä­pi­tää Ely-kes­kus­ten mak­sa­mal­la pel­to­jen kip­si­kä­sit­te­lyl­lä koko ran­nik­ko­vyö­hyk­keel­lä (TS 18.5.). Se an­taa vil­je­li­jöil­le val­heel­li­sen sig­naa­lin sii­tä, et­tei vil­je­ly­ta­paa tar­vit­se kor­ja­ta.

Kip­sil­lä pys­ty­tään vä­hen­tä­mään ve­sis­töi­hin pää­ty­vää fos­fo­ri- ja kiin­to­ai­nes­kuor­maa mer­kit­tä­väs­ti, tut­ki­muk­sen mu­kaan noin 50 pro­sent­tia. Kip­sin vai­ku­tus kes­tää vii­ti­sen vuot­ta. Tämä kip­si­han­ke ei siis edes yri­tä väit­tää, et­tä se kat­kai­si­si ve­sis­tö­jen re­he­vöi­ty­mi­sen ja pel­to­jen tu­hon kier­teen, vaan ai­no­as­taan hi­das­taa sitä.

Älyl­li­sen epä­re­hel­li­syy­den kuk­ka­nen on väi­te, et­tä ko­ti­mai­nen kip­si suo­je­lee ve­sis­tö­jä kier­to­ta­lou­den hen­ges­sä. Nor­ja­lai­nen lan­noi­te­jät­ti Ya­ra pro­ses­soi apa­tiit­tia Sii­lin­jär­vel­lä tuot­ta­en val­ta­van kip­si­jä­te­vuo­ren. Ya­ran Uu­den­kau­pun­gin teh­das val­mis­taa fos­fo­ri­vä­ki­lan­noi­tet­ta vil­je­li­jöil­le. Ve­si­liu­koi­ses­ta fos­fo­ris­ta kas­vit pys­ty­vät ot­ta­maan vain osan, lop­pu jää huuh­tou­tu­maan. Tä­män osit­tai­sek­si es­tä­mi­sek­si kip­si­jä­te siis le­vi­te­tään pel­loil­le.

Han­ket­ta voi ver­ra­ta höl­mö­läis­ten tä­kin­pi­den­nyk­seen, sil­lä ero­tuk­sel­la, et­tä tämä nä­en­näis­puu­has­te­lu on va­hin­gol­lis­ta niin vil­je­li­jöil­le kuin ve­sis­töil­le­kin. Ya­ran kan­nal­ta toki ei ole ky­sy­mys höl­mö­läi­syy­des­tä, vaan Ely-kes­kus­ten ra­hoit­ta­mas­ta ra­has­tu­sau­to­maa­tis­ta. Kä­sit­te­ly­hän on uu­sit­ta­va vii­den vuo­den vä­lein.

Ai­noa kes­tä­vä rat­kai­su on vil­je­ly­ta­van muut­ta­mi­nen ta­kai­sin kes­tä­väk­si. No­be­lis­tim­me, bi­o­ke­mis­ti A.I. Vir­ta­nen va­roit­ti täs­tä yk­si­puo­li­sen ke­mi­ka­li­soi­tu­neen vil­je­lyn tu­hon kier­tees­tä jo 70 vuot­ta sii­ten. Vain mo­ni­puo­li­nen maan omiin bi­o­lo­gi­siin pro­ses­sei­hin pe­rus­tu­va vil­je­ly pa­laut­taa maan vil­ja­vuu­den ja yl­lä­pi­tää sitä. Pa­ras me­ne­tel­mä on hyvä luo­mu­vil­je­ly, joka pys­tyy li­sää­mään pel­lol­le elin­tär­ke­ää hu­mus­pi­toi­suut­ta ja si­to­maan sa­mal­la hiil­tä maa­han.

Sep­po Loh­ta­ja

luo­mu­kon­ka­ri

Uu­si­kau­pun­ki