JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Mielipiteet
22.5.2023 11.20

Jo joutui armas aika

Näin lau­let­tiin en­nen van­haan kai­kis­sa opi­nah­jois­sa lu­ku­kau­den päät­teek­si. Enää ei lau­le­ta kuin en­sim­mäi­nen sä­keis­tö, eh­kä jos­sain sa­laa use­am­pi­a­kin. Nyt on jou­tu­nut ai­ka, joka kul­taa muis­tot.

Sa­nal­la ”jou­tua” on suo­men kie­les­sä usei­ta mer­ki­tyk­siä: kii­reh­tiä, ol­la pa­ko­tet­tu eli täy­tyä. Em­me voi tie­tää, mitä su­vi­vir­ren al­ku­pe­räi­sen ruot­sa­lais­ver­si­on te­ki­jäl­lä Is­ra­el Kol­mo­di­nil­la on ol­lut mie­les­sään lau­lua sa­noit­ta­es­saan vuon­na 1694. Suo­ma­lai­seen vir­si­kir­jaan vir­si on ”jou­tu­nut” vuon­na 1701.

Su­vi­vir­ren ta­ka­na pii­lee näl­kää, kan­ni­ba­lis­mia ja ero­tiik­kaa (net­ti­tie­to). Juu­ret löy­ty­vät kes­ki­ai­kai­ses­ta eroot­ti­ses­ta ru­nos­ta. Kun virt­tä 1600-lu­vul­la suo­men­net­tiin, vä­es­tös­täm­me kol­man­nes oli juu­ri kuol­lut näl­kään ja tau­tei­hin. Runo oli eh­kä toi­vo­mus sii­tä, mitä tu­le­vai­suu­del­ta odo­tam­me, en­nen kaik­kea suo­tui­sia ke­sä­säi­tä. Apua pyy­det­tiin yl­hääl­tä.

Lie­nee­kö­hän vir­si­kir­jas­sa tois­ta yh­tä tut­tua virt­tä, joka joh­dat­tai­si mei­dät ke­sän odo­tuk­sen lop­pu­mi­seen? Nyt se on tääl­lä. Tal­vi­turk­ki hei­te­tään me­reen tai jär­veen ja pu­keu­du­taan ke­sä­he­pe­niin, sa­toi sit­ten vaik­ka rän­tää.

On ai­ka naut­tia elä­mäs­tä, kä­vel­lä ahon lai­taa il­man pai­taa, juok­sen­nel­la met­sis­sä ja liik­kua si­ni­si­nä lai­neh­ti­vil­la aal­loil­la. On ai­ka odot­taa ke­sä­lo­maa tai ol­la lo­mal­la, lo­man lo­put­tua hai­kail­la en­si ke­sää. Kan­sal­lis­ru­noi­li­jam­me Ei­no Lei­no lau­suu ru­nos­saan Noc­tur­ne: "Täh­kä­päi­den pääl­lä täy­si­kuu, ke­säy­ön on on­ni oma­na­ni, kas­ki­sa­vuun laak­sot ver­houu”. Ny­ky­ään enim­mäk­seen gril­li­hii­lien mak­ka­rai­seen tuok­suun.

Suo­ma­lai­seen ke­sään kuu­lu­vat suu­ret ylei­sö­ta­pah­tu­mat ul­ko­na, sekä har­taat et­tä cha cha chaat.

Su­vi­vir­ren sa­noin nii­tyt vi­han­noi­vat, lin­nut lau­lu­jan­sa vi­ser­tää kau­niis­ti, joka paik­kaa ko­ris­ta­vat kuk­ka­set ja siu­naus­taan suo­pi myös läm­pö au­rin­gon.

Täs­tä kai­kes­ta on kii­tet­tä­vä, kuka ke­tä­kin. Olem­me saa­neet syn­tyä va­loi­sien ke­sä­öi­den kau­nii­seen maa­han, Suo­meen.

Hy­vää man­si­kan­ma­kuis­ta ja ta­pah­tu­ma­ri­kas­ta ke­sää lu­ki­joil­le.

Ee­va Au­vi­nen

Naan­ta­lin Me­ri­mas­ku

Näköislehdet

Kysely