Lentoliikenne tuottaa ilmaston hiilidioksidipäästöistä viisi prosenttia. Siksi moni omatuntoaan rauhoittaakseen ostaa Finnairin vapaaehtoisia päästöhyvityksiä kompensoiden niillä hiilijalanjälkensä.
Laivamatkojen hintaankin tuli tammikuussa uusi pakollinen ilmastomaksu meriliikenteen liityttyä osaksi EU:n päästökauppajärjestelmää.
Lahden kaupunki toimi vuonna 2021 Euroopan ympäristöpääkaupunkina. Meillä valmisteltiin aloitetta ilmasto-ohjelmasta, jota Ukipolis lähti edistämään. Bussimme suuntasi Lahteen ottamaan selvää, millä konstilla he tavoittelevat peräti 100 prosentin hiilineutraaliutta jo ensi vuonna. Uudenkaupungin tavoite on 80 prosenttia vuonna 2030.
Olin Hinku-hankkeessa mukana alusta alkaen. Silti oivalsin olleeni liian sinisilmäinen. Vasta Lahdessa opin, että termi hiilineutraali ei tarkoita 100 prosentin, vaan 80 prosentin päästövähennystä. Loppu 20 prosenttia sidotaan alueen hiilinieluihin, kompensoidaan tai poistetaan eri teknologioilla. Tunsin tulleeni huijatuksi.
Hiilinielu on biomassojen ekosysteemi, joka fotosynteesillä kerää ja varastoi hiilidioksidia noin neljäsosan maailman kaikista CO2-päästöistä meriin ja metsiin. Päästökompensaatiolla taas kumotaan yrityksen ilmastopäästöt poistamalla vastaava määrä hiiltä ilmasta muualla, vaikkapa Afrikassa puita istuttamalla. Kompensaatio on vastikkeellista liiketoimintaa eli bisnestä. Niiden käytön kasvu saattaa johtaa siihen, että emme näekään välttämättömäksi muuttaa elintapojamme päästöjen minimoimiseksi.
Ilmastokriisi on maapallon suurin uhka. Uudessakaupungissakin keskilämpötila on noussut 1960-luvulta kaksi astetta ja talvet neljä astetta. Silti ilmaston lämpeneminen voi tuntua sotien, lakkojen ja muun arjen keskellä liian etäiseltä. Päästöjen kompensointi on liian sekavaa, ei herätä luottamusta eikä toimi reilusti.
YK:n teatraalisia ilmastokokouksia on järjestetty vuodesta 1990 yli 30 kertaa, jona aikana päästöt ovat kasvaneet 70 prosenttia. Kannan enemmän huolta luonnon biodiversiteetin ja luontokadon estämisen puolesta, koska ne ovat oikeasti konkreettisia ja tapahtuvat tänään ja täällä.
Kun Lahti pyrkii hiilineutraaliksi, niin Iisalmen tavoite on olla maailman ensimmäinen kiireneutraali kaupunki. Tavoitteena on pitää elämän tahti leppoisena. Jos joskus on liikaa hoppua, niin pointtina on viettää kiireettömiä hetkiä. Se haastaa mukaan muut seutukaupungit. Otammeko haasteen vastaan?
Iisalmi on plagioinut ideansa slow city eli cittaslow -filosofiasta. Sen tavoite on elää kestävästi, arvostaa kulttuuria ja nauttia yhteisöllisesti ja kiireettä esimerkiksi hyvästä lähiruoasta ja viinistä. Muistan, että meillä arkkitehti Leena Arvela-Hellen aikanaan lanseerasi hitaan kaupungin ideaa.
Hiilijalanjäljen laskemiseen löytyy mittareita. Mutta miten mittaat kiirejalanjälkesi? Kuinka todetaan kiireen vähentyneen 80 prosenttia tai poistuneen kokonaan? Miten voi kompensoida kiirejalanjälkensä?
Oli kiire tai ei, niin lahjaksi saatu maapallo tulee jättää lapsillemme perinnöksi paremmassa kunnossa kuin sen itse saimme.
Tarmo Kangas
sinivihreä kaupunginvaltuutettu (kok. )
Uusikaupunki