Vakka-Suomen Sanomissa perjantaina 15.9 ollut kirjoitus kaipaa faktantarkistusta.
Lehdessä olleessa Viikon henkilö -artikkelissa kerrottiin vuoden 2021 kuntavaalien jälkeisistä kuvioista Nousiaisissa. Katsomme tarpeelliseksi oikaista artikkelissa esitettyjä väittämiä.
Vaalituloksen mukainen paikkajako kunnan päättävissä elimissä on yksi demokratiamme kulmakivistä. Valtuuston ovat äänestäjät vaaleissa suoraan valinneet, mutta puheenjohtajien valintaan ja lautakuntapaikkojen jakoon käytetään suhteellista vaalitapaa, joka toteuttaa kuntalaisilta vaaleissa saadun valtuutuksen kunnan päätöksentekoelimien kokoonpanossa.
Nousiaisissa kävi kuitenkin niin, että viisi pienempää puoluetta halusi enemmän. Paikkajakoneuvotteluissa paljastui vaalien jälkeinen viiden puolueen tekninen vaaliliitto, joka johti siihen, ettei paikkajako enää ollutkaan vaaleissa saavutettuun menestykseen perustuva. Monelle äänestäjällekin saattoi tekninen vaaliliitto tulla ikävänä yllätyksenä: oma ääni ei kohdistunutkaan pelkästään sille puolueelle, jolle se oli annettu.
Vastaavanlaisia järjestelyjä nähtiin valitettavasti muuallakin. Tämä johti myös lakialoitteeseen, jolla kiellettäisiin vaalien jälkeen tehtävät vaaliliitot. Kyse on loppujen lopuksi demokratiasta: kansanvallan kannalta on olennaista, että kansalaiset saavat äänestämällä päättää, ketkä yhteisiä asioitamme hoitavat.
Artikkelissa mainitaan, että keskusta oli haluton hakemaan neuvotteluteitse ratkaisua paikkajakoon. Toisin kuin tekstissä mainittiin, keskusta jousti omista vaatimuksistaan, jotta neuvotteluissa päästäisiin eteenpäin.
Väittämä siitä, että Pro Nousiainen ja keskusta olisivat tulleet neuvotteluihin yhdellä paperilla, ei pidä paikkaansa. Yhteistä molemmille ryhmille oli vain se, että ne olisivat toivoneet näkevänsä äänestäjien tahdon toteutuvan paikkaneuvotteluissa.
Keskustan Nousiaisten kuntayhdistys ja valtuustoryhmä