Vaalien lähestyessä monet ehdokkaat listaavat pielessä olevia asioita. Astetta haastavampaa on astua epämukavuusalueelle ja kertoa keinoja epäkohtien korjaamiseen.
Vaikeinta ja harvinaisinta, mutta myös välttämätöntä olisi löytää keinoja, jotka korjaavat ongelmia ja joihin muutkin poliitikot voivat sitoutua.
Politiikka on nimittäin aivan muuta kuin pelkkää asioiden toteamista, tai sanelua ja helppoja ratkaisuja. Se on yhteisten asioiden hoitoa, ratkaisujen miettimistä ja erilaisten mielipiteiden ja tavoitteiden yhteensovittamista.
Kuten elämässä yleensäkin, yhteinen maaperä löytyy asettumalla toisen osapuolen asemaan, neuvottelemalla, esittämällä uskottavia vaihtoehtoja. Haukkumalla kilpailijaa ja riitelemällä ei pitkälle pötkitä. Toki keskustelu jatkuu, mutta mitään ei saada aikaan.
Omista periaatteista luonnollisesti pidetään kiinni, mutta on hölmöä tyrmätä hyvä idea tai ajatus, jos se tulee kilpailevasta puolueesta.
Poliittinen julkinen keskustelu ja kirjoittelu on valitettavan usein sivistyneen keskustelun sijaan juuri kilpailijoiden mollaamista, tämän huomaa vaikkapa vaaliväittelyitä katsoessa, jotka ovat varsinaisia huutamisen, päälle puhumisen ja huonon käytöksen näyteikkunoita.
Edustan itse konservatiivisempaa tyyliä, johon kuuluu käytöstapoja sekä kunnioittava esiintyminen ja keskustelu. Pönöttää ei silti tarvitse, elämä yleensäkin on mukavampaa, kun pitää pienen pilkkeen silmäkulmassa mukana.
Me poliitikot olemme julkisuuden henkilöitä ja myös esimerkkejä monelle. Oma keskustelu-, ja kirjoitustyylini on politiikassa pärjäämisen kannalta toki myös ongelma. Räväköillä One-Linereilla ja yksinkertaisilla yleistyksillä vaikkapa tunteita herättävistä lööpeistä saavuttaa nopeasti paljon tykkäyksiä somemaailmassa.
Sometykkäysten määrä ei kuitenkaan tee kenestäkään poliitikkoa, eikä kovaäänisin tai tyrkyin keskustelija ole välttämättä se viisain.
Markus Ylis-Junttila
Perussuomalaiset
Mynämäen kunnanvaltuuston puheenjohtaja
Varsinais-Suomen maakuntahallituksen jäsen
TYKS/Sairaalapalvelulautakunnan jäsen