Aaja Peura luennoi Mynämäessä.
Museopuutarhuri, FM, Aaja Peura kertoi Lounais-Rannikon Erikoiskasvien teemaillassa Mynämäessä tammikuussa Kuralan Kylämäen perinneperennoista, 1960-luvun kasvienhoitometodeista ja kiertotaloudesta, joista hän vastaa. Lisäksi hän on toiminut asiantuntijana Askaisten Louhisaaren kalmilaista puutarhaa perustettaessa ja J. L. Runebergin puutarhaa uudistettaessa 2022 Porvoossa.
Kuralan Kylämäki on kyläyhteisö Hämeen Härkätien varrella. Se on keskiaikainen kylä, missä on useita rakennuksia, viljelysmaata ja alueella kalmistot merovinkiajalta 600-luvulta ja 1000-luvulta. Kylämäessä viljellään 1960-luvun perinnekasveja vanhoin menetelmin. Kylvö-, hoito- ja korjuuajoissa pyritään noudattamaan perinteisiä aikoja, joita löytyy mm. Kustaa Vilkunan teoksesta Vuotuinen ajantieto.
Perinneperennat ovat helppoja, satoja vuosia samoilla paikoilla kasvaneita. Ne ovat terveitä, ekologisia, tuoksuvia ja lisäävät luonnon monimuotoisuutta. Sellaisia ovat mm. ukonhattu, oranssikeltano, koreakärsämö, kultaesikko, harmaakäenkukka ja kaunosilmä. Ukonhattu on myrkyllinen kasvi, jolla on lamaannuttava ominaisuus.
Kylämäessä on Luonnonvarakeskuksen varmuuskokoelma mm. ryvässipulista, leimusta, piparjuuresta ja humalasta. Sieltä ne voidaan palauttaa laajempaan viljelyyn. Maanmuokkausvälineet ovat 1950-luvulta, kuten kylvökone Planet Junior. Kaskiruista niitetään viikatteella elokuun puolivälissä.
Kylämäen ilmastolupauksen mukaan siellä toimitaan luonnon omilla ehdoilla. Kylämäessä käytetään itse tehtyä ja itse kasvatettua, tehdään hankinnat läheltä ja luonnonmukaisina, huolehditaan maaperän dynaamisuudesta luonnon omilla lannoitteilla sekä kierrätetään kaikki mahdollinen.
Tuula Toivonen