JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Luke etsii syys-, täplä- ja kiiltoleimujen vanhoja lajikkeita. Tämä on syysleimu Elli.

Luke etsii syys-, täplä- ja kiiltoleimujen vanhoja lajikkeita. Tämä on syysleimu Elli.

Luke

Kulttuuri
9.5.2022 17.15

Luke etsii vanhoja syysleimuja

Luon­non­va­ra­kes­kus (Luke) ke­rää tie­to­ja ja näyt­tei­tä Suo­mes­sa 1950-lu­vul­la tai sitä en­nen vil­jel­lyis­tä kor­keis­ta lei­muis­ta. Kiin­nos­tuk­sen koh­tee­na ovat ni­me­no­maan syys-, täp­lä- ja kiil­to­lei­mu­jen van­hat la­jik­keet sekä vil­je­ly­kan­nat, jot­ka kas­va­vat yli puo­li­met­ri­sik­si ja kuk­ki­vat lop­pu­ke­säs­tä läh­tien.

– Tie­don­ke­ruul­la on kii­re, jot­ta ar­vok­kaat ja här­män kes­tä­vät lei­mut ei­vät en­nä­tä tu­hou­tua esi­mer­kik­si puu­tar­ho­ja uu­dis­tet­ta­es­sa, to­te­aa tut­ki­ja Saa­ra Tuo­hi­met­sä Lu­kes­ta.

Lei­mu­ku­kat eli flok­sit (Phlox sp.) on poh­joi­sa­me­rik­ka­lai­nen kas­vi­su­ku, joka on saa­vut­ta­nut mer­kit­tä­vän ase­man eu­roop­pa­lai­sis­sa puu­tar­hois­sa. Lei­mu­ku­kat voi­daan kar­ke­as­ti ja­kaa ma­ta­liin ja kor­kei­siin la­jei­hin. Kor­ke­at lei­mu­ku­kat, niin sa­no­tut syys­lei­mu­ku­kat, kuk­ki­vat ke­sän lo­pul­la näyt­tä­väs­ti ja ovat pe­rin­tei­ses­ti hy­vin suo­sit­tu­ja puu­tar­ha­kas­ve­ja myös Suo­mes­sa.

Syys­lei­mu­kuk­kien ja­los­ta­mi­nen al­koi Eu­roo­pas­sa 1800-lu­vun al­ku­puo­lel­la ja mark­ki­noil­le saa­tiin ko­mei­ta puu­tar­ha­la­jik­kei­ta, joi­den suu­ret ku­kat ovat vaih­te­le­van vä­ri­siä puh­taan val­koi­sis­ta eri sä­vyi­siin pu­nai­siin ja vi­o­let­tei­hin.

– Suo­ma­lai­ses­sa puu­tar­ha­kir­jal­li­suu­des­sa esi­tel­lään 1900-lu­vun al­ku­vuo­si­kym­me­ni­nä yli 20 syys­lei­mu­la­ji­ket­ta. Tai­mis­to­jen lu­et­te­loi­den mu­kaan 1920–40-lu­vuil­la on ol­lut saa­ta­vil­la jopa 30 la­ji­ket­ta kah­dek­sas­ta eri vä­ri­ryh­mäs­tä. Osa on ai­ko­jen saa­tos­sa hä­vin­nyt tuo­tan­nos­ta, mut­ta nii­tä saat­taa edel­leen löy­tyä van­hois­ta pi­hois­ta ja puu­tar­hois­ta. Van­hat la­jik­keet ovat kes­tä­viä, mikä on yk­si syy kas­vien et­si­mi­seen, Tuo­hi­met­sä ker­too.

Lei­mu­kuu­lu­tuk­sel­la kar­toi­te­taan van­ho­jen la­jik­kei­den ja vil­je­ly­kan­to­jen esiin­ty­mis­tä Suo­mes­sa. Tut­ki­muk­seen va­li­koi­dut kas­vi­kan­nat is­tu­te­taan lop­pu­ke­säl­lä 2022 Lu­ken Piik­ki­ön puu­tar­ha­tut­ki­muk­sen ko­e­toi­mi­pai­kal­le kan­ta­ver­tai­lua ja su­vun mo­ni­muo­toi­suu­den sel­vi­tys­tä var­ten.

Lei­mu­jen elä­mään kuu­luu här­mä­sien­ten isän­tä­la­ji­na toi­mi­mi­nen. Kas­vi­ver­tai­lus­sa seu­ra­taan eri kas­vi­kan­to­jen kes­tä­vyyt­tä ko­ris­te­ar­voa hei­ken­tä­vää här­mää vas­taan.

Kuu­lu­tuk­sel­la ha­lu­taan löy­tää eri­tyi­ses­ti ter­veik­si ja kes­tä­vik­si osoit­tau­tu­nei­ta kas­vi­kan­to­ja. Tut­ki­muk­sen an­si­ois­ta saa­daan ke­rät­tyä ar­vok­kai­ta syys-, täp­lä- ja kiil­to­lei­mu­ja kan­sal­li­seen kas­vi­ko­ko­el­maan.

– Säi­ly­tet­tä­väk­si ko­ko­el­mak­si va­li­taan suo­ma­lai­siin olo­suh­tei­siin hy­vin so­peu­tu­nut, mo­ni­muo­toi­nen, näyt­tä­vä ja ter­ve va­li­koi­ma lei­mu­ja. Sa­mal­la edis­te­tään myös van­ho­jen lei­mu­jen tuo­tan­toa, jol­loin nii­den käyt­tö jat­kuu ja käyt­tö­kult­tuu­ri ja ar­vo säi­ly­vät, ker­too vi­her­ra­ken­ta­mi­sen kas­vien gee­ni­va­ro­jen tut­ki­ja Mer­ja Har­ti­kai­nen Lu­kes­ta.

Fak­ta

Van­hois­ta, kor­keis­ta syys­lei­muis­ta voi il­moit­taa Lu­ken Kas­vin­pol­ku-tie­to­jär­jes­tel­mään www.luke.fi/il­moi­ta­kas­vi 18.9. men­nes­sä.

Mu­kaan toi­vo­taan va­lo­ku­via.

Lei­mu – Lei­mut (Phlox) tal­teen ja tuo­tan­toon pro­jek­tia ra­hoit­taa Lu­ken li­säk­si Mai­ju ja Yr­jö Ri­ka­lan puu­tar­ha­sää­tiö.