Mas­kun kir­kos­sa he­la­tors­tai­na pi­de­tyn ke­väi­sen kon­ser­tin oh­jel­ma koos­tui Mas­kun kirk­ko­kuo­ron, joh­ta­ja­na Joni Pou­ta­nen, ja Ri­vie­ra Gos­pel kuo­ron Sami Nie­mi­sen joh­dol­la esit­tä­mis­tä tun­ne­tuis­ta, osit­tain maa­il­man­kuu­luis­ta mu­siik­ki­te­ok­sis­ta.

Oh­jel­man aloit­ti Ri­vie­ra Gos­pel Kuo­ro Aar­no Ra­ni­sen sä­vel­tä­mäl­lä ja Pert­ti Re­po­sen sa­noit­ta­mal­la 80-lu­vun klas­si­kol­la Elä­män sain soi­maan. Mu­ka­na hui­lis­ti­na oli Sil­ja van der Meer.

Yli 500 vuot­ta van­ha py­hät­tö oli tul­vil­laan mu­siik­kia, van­ha ki­vi­kirk­ko he­rä­si uu­teen ke­vää­seen kil­paa luon­non kans­sa. Elä­män näl­kä hyök­kää jal­ko­pääs­tä, ei voi­mi­aan sääs­tä, mi­nut pys­tyyn kis­kai­see, sä­vel­lys ja sa­nat M. Paa­vo­nen, tun­nis­tim­me var­mas­ti omak­sem­me kaik­ki.

Mas­kun kirk­ko­kuo­ron esit­tä­mä­nä Joni Pou­ta­sen joh­dol­la saim­me kuul­la Mat­ka­hym­nin; Pet­ri Laak­so­sen sä­vel­lys ja Pia Per­ki­ön sa­noi­tus. ”Mat­kaa teen rak­kau­teen …”. Sä­vel­lys on esi­tet­ty mm. ar­mei­jan sek­si­päi­vä­nä vuo­sia sit­ten.

Lau­loim­me kaik­ki yh­des­sä vir­ren 106, joka liit­tyy päi­vän tee­maan, Kris­tuk­sen tai­vaa­see­nas­tu­mi­seen. Vir­si on vuo­del­ta 1739, Char­les Wes­ley.

Seu­ra­si Gos­pel-kuo­ron esi­tys Nää maat: ”Ja huo­let, tää kan­sa, kun kaa­taa lau­lul­lan­sa, maan rou­tai­sen saa su­la­maan.”

Lin­tu ja lap­si on suo­men­kie­li­nen ver­sio vuo­den 1977 rans­ka­lai­ses­ta eu­ro­vii­su­voit­ta­ja­bii­sis­tä; ai­noa, jon­ka vie­lä­kin muis­tan.

Siir­ryt­tiin Rans­kas­ta Fi­lip­pii­neil­le. An­ders Sa­lo­mons­so­nin kan­san­me­lo­di­an saat­te­le­ma­na Py­hään sa­lai­suu­teen Jee­sus mei­dät sul­kee, luot­ta­kaam­me sii­hen.

El­vis­tä ei tie­ten­kään unoh­det­tu. An Ame­ri­can Tri­lo­gy, sä­vel­lys Mic­key New­bu­ry Sa­min joh­dat­ta­es­sa sekä kuo­rot et­tä ylei­sön lop­pu­hui­pen­nuk­seen ”Glory, glory hal­le­lu­ja”.

Siu­na­tuk­si lo­puk­si saim­me kuul­la Ri­vie­ra Gos­pel kuo­ron esit­tä­mä­nä I Will Fol­low Him. Lau­lu­so­lis­tei­na esiin­tyi­vät Mira Aal­to ja Pia Iso­ta­lo.

Vie­lä kon­ser­tin lo­puk­si mo­lem­mat kuo­rot lau­loi­vat yh­des­sä ylei­sön kans­sa ai­na ke­väi­sin ajan­koh­tai­sen Su­vi­vir­ren.

Toi­vot­te­lim­me esiin­ty­jil­le ja toi­sil­lem­me hy­vää al­ka­vaa su­vea. Vaa­le­an­vih­reä luon­to il­ta­va­lais­tuk­ses­sa oli kuin satu, lu­paus tu­le­van ke­sän läm­mös­tä ja niit­ty­jen kuk­ka­lois­tos­ta.

Ee­va Au­vi­nen