Har­ri Suo­ma­lai­nen

Veh­maan uu­den his­to­ri­a­te­ok­sen teks­ti­o­suuk­sis­ta on val­mii­na kol­me nel­jä­so­saa. Ai­ka­tau­lu on ve­ny­nyt, mikä joh­tuu lä­hin­nä val­tai­sas­ta ar­kis­to­ma­te­ri­aa­lis­ta, joka yl­lät­ti tut­ki­jat.

– Me kä­vim­me läpi pait­si kun­nan ar­kis­ton niin myös Kan­sal­li­sar­kis­ton Tu­run toi­mi­pis­teen ma­te­ri­aa­lin sekä eri yh­dis­tys­ten ar­kis­tot. Li­säk­si teim­me usei­ta haas­tat­te­lu­ja. Töi­tä teet­ti eri­tyi­ses­ti 1900-luku, joka ma­te­ri­aa­li on nyt siis ihan uut­ta, ker­too pro­jek­ti­joh­ta­ja Han­na-Ma­ria Pel­li­nen Oy Si­gil­lum Ab:sta.

Syy, mik­si kir­joi­tet­tua teks­tiä on ka­sas­sa vain 75 pro­sent­tia lo­pul­li­ses­ta, pii­lee sii­nä, et­tä yk­si his­to­ri­ap­ro­jek­tin tut­ki­jois­ta, Sami Lou­e­ka­ri ni­mi­tet­tiin Sar­ka-maa­ta­lous­mu­se­on joh­ta­jak­si: upea jut­tu hä­nel­le, va­li­tet­ta­va his­to­ri­a­te­ok­sen ete­ne­mi­sel­le.

– Lop­puo­sa val­mis­tuu vaik­ka yh­teis­voi­min. Teks­tit val­mis­tu­vat ke­vääl­lä. Tait­to vie ai­kaa suun­nil­leen kuu­kau­den ja pai­na­tus vie pari viik­koa. Teos val­mis­tuu ke­säk­si, ja sen laa­juus on noin 450 si­vua, sa­noo Pel­li­nen.

His­to­ri­a­te­ok­sen yh­dek­sän pää­lu­kua on ja­et­tu kro­no­lo­gi­ses­ti: ar­ke­o­lo­gi­aan poh­jau­tu­vas­ta esi­his­to­ri­al­li­ses­ta ajas­ta ede­tään kes­ki­a­jan ja Vaa­sa-ajan kaut­ta suur­val­ta-ai­kaan, jon­ka jäl­keen kä­si­tel­lään uu­dem­paa ai­kaa 150, 100 ja 50 vuo­den jak­soi­na.

– Esi­his­to­ri­an tut­ki­muk­ses­sa uut­ta tie­toa on an­ta­nut dna-ana­lyy­sien käyt­töö­not­to Suo­mes­sa. Tätä uut­ta tut­ki­mus­tie­toa va­lo­te­taan te­ok­ses­sa. Kes­ki­a­jan ki­vi­kirk­ko­jen ajoi­tuk­set ovat muut­tu­neet vuo­si­tu­han­nen vaih­tees­sa, ja nämä muu­tok­set kos­ke­vat myös Veh­maan Py­hän Mar­ga­ree­tan kirk­koa, ker­too Pel­li­nen.

Yleen­sä pai­kal­li­set ko­ti­seu­tu­har­ras­ta­jat mää­rit­tä­vät oman ko­ti­kirk­kon­sa pal­jon van­hem­mak­si kuin esi­mer­kik­si ki­vi­kirk­ko­ja tut­ki­nut pro­fes­so­ri Mar­kus Hiek­ka­nen, joka on nuo­ren­ta­nut tun­tu­vas­ti muun mu­as­sa Tai­vas­sa­lon ja Ka­lan­nin kirk­ko­ja.

Ny­ky­tut­ki­muk­sen mu­kaan Veh­maan ki­vi­kirk­ko on ra­ken­net­tu vuo­si­jak­sol­la 1425–1440, kun ai­em­min pu­hut­tiin vuo­des­ta 1377.

– Te­ok­sen ny­ky­ai­kaa lä­hes­ty­vien lu­ku­jen ai­neis­to on puut­tu­nut van­has­ta Veh­maan his­to­ri­as­ta. Tämä on siis ol­lut suu­rin syy sii­hen, et­tä tut­ki­mus on kes­tä­nyt ole­tet­tua kau­em­min. Tar­kan pe­rus­tut­ki­muk­sen edel­lyt­tä­män ar­kis­to­ma­te­ri­aa­lin ja ai­het­ta kä­sit­te­le­vän kir­jal­li­suu­den lä­pi­käyn­nin li­säk­si on run­saan 100 vuo­den ajal­ta ke­rät­ty pai­kal­lis­leh­dis­tä Veh­maa­ta kos­ke­vaa ai­neis­toa, sa­noo 1900-lu­vun osi­oon kes­kit­ty­nyt tut­ki­ja Heli Teit­ti­nen.

Myös Ter­hi Ki­vis­tö ja Sami Lou­e­ka­ri kir­joit­ta­vat Veh­maan uu­sim­man ajan his­to­ri­as­ta.

1900-luku kä­sit­tää kun­nal­lis­hal­lin­non his­to­ri­an ohel­la elin­kei­no­ra­ken­teen muu­tok­sen, kou­lu­lai­tok­sen ke­hi­tyk­sen, lii­ken­teen ke­hit­ty­mi­sen sekä kau­pan ja pal­ve­lut.

Veh­maan sota-ajat ovat saa­neet omat lu­kun­sa ja nii­tä tar­kas­tel­laan sekä Veh­maal­ta pal­ve­luk­seen as­tu­nei­den et­tä ko­ti­rin­ta­man nä­kö­kul­mas­ta.

Omat lu­kun­sa saa­vat niin ikään va­paa-ajan­viet­to ja mo­ni­puo­li­nen kult­tuu­ri­toi­min­ta kan­sal­li­ses­ti­kin tun­net­tui­ne tai­tei­li­joi­neen.

Han­na-Ma­ria Pel­li­sen mu­kaan te­ok­sen ku­vi­tus­ta on niin run­saas­ti, et­tä sitä tait­to­vai­hees­sa luul­ta­vas­ti jou­du­taan kar­si­maan.

– Ul­ko­a­sua on jo sen ver­ran mie­tit­ty, et­tä kan­si­ku­va­eh­do­kas on ti­lat­tu am­mat­ti­va­lo­ku­vaa­jal­ta. Joku on sen jo saat­ta­nut Veh­maan fb-ryh­män si­vuil­la näh­dä­kin, mut­ta jul­kai­su­lu­paa sil­lä ei vie­lä ole.