JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Kaisa Lahtonen

Kaisa Lahtonen

Kolumnit
1.12.2020 9.00

Kaisa Lahtonen 1929– 2020

(Rit­va) Kai­sa Lah­to­nen me­neh­tyi 21.10.2020 91 vuo­den iäs­sä. Hän syn­tyi 1.2.1929 Kuus­jo­el­la. Per­hee­seen kuu­lui kan­sa­kou­lu­no­pet­ta­ja­van­hem­mat Suo­ma ja Toi­vo Lah­to­nen ja kak­si si­sar­ta. Suo­ma-äi­din ko­ti­ti­la Mie­tois­ten Ha­rai­sis­sa oli lap­suu­den toi­nen koti. Per­he muut­ti Ha­rai­siin vuon­na 1948 van­hem­pien jää­tyä eläk­keel­le.

Kai­sa kävi op­pi­kou­lun Sa­los­sa, jos­sa hän myös asui kou­lu­vuo­det it­se­näi­ses­ti. Kai­san tie jat­kui Hei­no­laan, jos­ta hän val­mis­tui kan­sa­kou­lun opet­ta­jak­si 21-vuo­ti­aa­na. En­sim­mäi­set työ­teh­tä­vät oli­vat Eu­ra­jo­el­la ja Kuus­jo­el­la, jos­sa hä­net va­lit­tiin äi­dil­tään va­pau­tu­nee­seen vir­kaan.

Jo kou­lu- ja opis­ke­lu­vuo­si­na Kai­sa kiin­nos­tui hen­gel­li­sis­tä asi­ois­ta. Tä­hän liit­tyi eri­tyi­ses­ti lä­he­tys­työ. Oma­koh­tai­nen kut­su läh­teä lä­he­tys­työ­hön vah­vis­tui ke­säl­lä 1954. Vuon­na 1955 käy­ty Suo­men Lä­he­tys­seu­ran lä­he­tys­kurs­si val­mis­ti tu­le­viin haas­tei­siin. 27-vuo­tis­syn­ty­mä­päi­vä­nään hän as­tui val­ta­me­ri­lai­vaan Lon­toos­sa nel­jän muun suo­ma­lai­sen nai­sen kans­sa. Me­ri­mat­ka Af­rik­kaan kes­ti 20 päi­vää.

Am­bo­maal­la eli ny­kyi­sen Poh­jois-Na­mi­bi­an alu­eel­la suo­ma­lai­sen lä­he­tys­työn tu­lok­se­na oli tä­hän men­nes­sä syn­ty­nyt kir­joi­tet­tu kie­li, usei­ta kou­lu­ja, sai­raa­la ja opet­ta­ja- ja pap­pis­kou­lu­tus. Kai­sa toi­mi en­sim­mäi­set vuo­de reh­to­ri­na ja kou­lu­jen tar­kas­ta­ja­na Eli­mis­sä. Ope­tus­kie­le­nä ndon­gan ja af­ri­kaan­sin kie­li. Myö­hem­min myös eng­lan­ti.

Vuo­si­na 1962-77 Kai­sa toi­mi opet­ta­ja­na lä­hin­nä opet­ta­ja­se­mi­naa­ris­sa. Vä­li­vuo­det 1978-83 hän työs­ken­te­li Suo­mes­sa kier­tä­vä­nä pu­hu­ja­na. Mo­net muis­ta­vat Kai­san myös kou­lu­vie­rai­luis­ta, jos­sa hän esit­te­li af­rik­ka­lais­ta elä­mää sa­noin, ku­vin ja siel­tä tuo­duin esi­nein. Hel­mi­kuus­sa 1984 Kai­sa pa­la­si vie­lä ly­hy­el­le työ­kau­del­le Os­hi­gam­bon lu­ki­oon. Työn aloi­tus­ta hi­das­ti au­to-on­net­to­muus, jos­sa Kai­sa louk­kaan­tui va­ka­vas­ti ja kävi kuo­le­man ra­jal­la. Hän vei pää­tök­seen työ­kau­den, joka päät­tyi jou­lu­na 1985. Eläk­keel­le hän siir­tyi 1987.

Ete­lä-Af­ri­kan hal­li­tuk­sen ro­tu­sor­toi­nen po­li­tiik­ka nos­ti pai­kal­li­set ka­pi­naan 60-lu­vun lo­pul­la. Seu­rauk­se­na oli pit­kään kes­tä­nyt si­säl­lis­so­ta, joka päät­tyi vas­ta kun maa it­se­näis­tyi 1990. Tais­te­lui­den kes­kel­lä elä­mi­ses­tä tuli uu­si nor­maa­li, mut­ta se ei kui­ten­kaan es­tä­nyt ope­tus­työ­tä. Näis­sä olois­sa elä­mi­nen toi mo­nen­lais­ta kes­tä­väi­syyt­tä ja sit­keyt­tä. Ker­ro­taan, et­tä Na­mi­bi­an 30-vuo­den it­se­näi­syy­den ajan jo­kai­ses­sa hal­li­tuk­sis­sa on ol­lut mi­nis­te­rei­nä vä­hin­tään vii­si Os­hi­gam­bon op­pi­las­ta. Työ on kan­ta­nut vah­vaa he­del­mää.

Pit­kä ura Af­ri­kas­sa, kaik­ki siel­lä ko­et­tu ja opit­tu teki Kai­sas­ta hy­vän kuun­te­li­jan, ru­koi­li­jan, sie­lun­hoi­ta­jan ja in­nos­ta­van raa­ma­tu­no­pet­ta­jan. Eläk­keel­le jää­ty­ään hän siir­tyi Mie­tois­ten seu­ra­kun­nan lä­he­tin teh­tä­vis­tä va­paa­eh­toi­sek­si. Af­rik­ka ei kos­kaan läh­te­nyt hä­nes­tä, vaan nä­kyi, tun­tui ja kul­ki mu­ka­na ai­van lop­puun as­ti. Vie­lä de­men­toi­tu­nee­na­kin hän ym­mär­si ndon­gan kiel­tä ja muis­te­li elä­mää Am­bo­maal­la. Kak­si vii­meis­tä vuot­ta hän eli ja sai hy­vää hoi­toa Koi­vu­leh­don pal­ve­lu­ta­los­sa Mie­toi­sis­sa.

Kai­sa Lah­tos­ta jäi kai­paa­maan Sei­ja-si­sa­ren lap­set per­hei­neen sekä mo­net ys­tä­vät.

An­na-Lii­sa Hyrs­ky-Heik­ki­lä

Näköislehdet

Kysely