Oppivelvolisuusikä nousi elokuussa 18 vuoteen ja samalla toisen asteen opinnot muuttuivat maksuttomiksi ikäluokalla, joka nyt syksyllä aloitti opinnot. Kelan mukaan lähes kaikki nuoret ovat aiemminkin hakeutuneet toisen asteen koulutukseen, mutta ilman tutkintoa on ikäluokasta jäänyt noin 15 prosenttia. Henkilökohtaiset ja taloudelliset syyt ovat pääasialliset syyt opintojen keskeyttämiseen.
Uudistuksen tavoite on hyvä: maksuttomuudella pyritään siihen, että jokainen nuori suorittaa toisen asteen tutkinnon. Uudistus otettiin iloisena vastaan myös Vakan alueella ysiluokkalaisen perheessä, kunnes koulun alku koitti (V-SS 14.9.). Keväällä ysiluokalta päässeen on pakko mennä kouluun, mutta koulukyydin järjestäminen jää haja-asutusalueella vanhempien murheeksi, jos läheltä ei kulje julkista liikennettä sopivaan suuntaan tai vanhempien työpaikka ja työajat sovi koulurytmiin.
Uudistus ei tuonut muutosta siihen, että julkisen liikenteen tavoittamattomissa asuvien perheiden lapset pääsisivät säällisesti toisen asteen kouluun. Kunnille tai oppilaitoksille ei tullut velvollisuutta järjestää koulukyytiä. Viranomaiset sanovat, että matkaan saa koulumatkatukea, jota myönnetään ensisijaisesti julkiseen liikenteeseen tai koulukuljetuksiin. Tuki ei lämmitä niillä alueilla, joissa ainoa vaihtoehto olisi tilata taksi.
Ajokortin voi saada opintojen vuoksi jo 17-vuotiaana, mutta loppuvuodesta syntyneet joutuvat keksimään jopa puoleksitoista vuodeksi keinon, millä päästä kouluun ja koulusta kotiin. Kaikki peruskoulusta päässeet eivät ole valmiita muuttamaan omaan asuntoon eikä uudistuksen tarkoitus ollut lisätä perheiden asumismenoja.
Taivassalolaisen perheen poika pääsi opiskelemaan haluamaansa alaa Uuteenkaupunkiin, mutta perheessä harkitaan nyt vakavasti siirron hakemista Rasekoon alalle, joka ei kiinnosta nuorta yhtä paljon. Moni nuori joutuukin nyt opiskelemaan alaa, joka ei niin kiinnosta.
Heli Mäki-Laurila
.