Ensi vuoden talousarviossa Uudenkaupungin vuosikatteeksi on arvioitu 6,9 miljoonaa euroa. Tämä summa rahaa on käytettävissä vuoden 2023 investointeihin ja velkojen lyhennyksiin.
Virkamiesten esityksessä investointien loppusumma oli 25,9 miljoonaa euroa ja lautakunnan ja kaupunginjohtajan muutosten jälkeen 25,7 miljoonaa euroa.
Kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen valtuustolle esitettäväksi päätyi 23,8 miljoonaa euroa, josta summasta Wintteri haukkaa 9,0 miljoonaa euroa.
Uutta lisävelkaa joudutaan ottamaan noin kahdeksan miljoonaa euroa eikä vanhoja velkoja saada lyhennettyä senttiäkään.
Kuriositeettina tämän vuoden investointien toteutuma syyskuun lopussa oli vain 13,5 miljoonaa euroa. Käyttötalouden nettomenot ovat ensi vuonna arviolta 37,0 miljoonaa euroa. Summa on noin neljä miljoonaa euroa suurempi kuin valtiovarainministeriön esitys kuntatalousohjelman painelaskelmassa.
Onko tuloksena tiukkaa taloudenpitoa, säästöjä ja parempaa talouden tasapainoa vai kuljemmeko kohti vuosittaista verotuksen kiristämistä?
Soten jälkeen kuntatalouden merkittävimmäksi alueeksi jäävät opetus ja varhaiskasvatus. Uudessakaupungissa kasvun ja oppimisen palveluiden toimintakatteen osuus on ensi vuonna 76,1 prosenttia. Sosiaali- ja terveyspalveluiden osuus toimintakatteesta on tänä vuonna 63,9 prosenttia.
Opetushallituksen rahoitusjärjestelmän raportissa 17.10.2022 Uudenkaupungin lukiokoulutuksen opetuksen bruttomenot vuonna 2021 olivat 7322 euroa per opiskelija. Saman omistajatyypin keskiarvo maassa oli 5554 euroa per opiskelija.
Vastaavat luvut perusopetuksessa ovat 6576 euroa per oppilas ja 5395 euroa per oppilas sekä esiopetuksen vastaavat luvut 4405 euroa per oppilas ja 3423 euroa per oppilas ero.
Tämän vuoden talousarviossa kasvun ja oppimisen palveluiden toimintakuluja lisättiin 10,8 prosenttia ja ensi vuodelle esitetään lisäystä 9,1 prosenttia.
Ja lasten lukumäärä jatkaa laskuaan.
Ari Saastamoinen
kaupunginvaltuutettu