JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Mielipiteet
20.3.2021 16.30

Tilat autioina ja asumattomina

Au­ti­o­ti­lois­ta ker­to­va lu­et­te­lo ker­too mo­nia vai­kei­ta ai­ko­ja ta­lon­po­jan vuo­si­sa­tai­ses­sa his­to­ri­as­sa. Ah­din­koon oli mon­ta syy­tä. Vai­kein ai­ka lie­nee ol­lut 1600-luku, jon­ka ai­ka­na mo­net ti­lat ajau­tui­vat au­ti­oik­si ja vil­je­li­jä­per­he mie­ron tiel­le.

Vuo­si­sa­dal­la, jota kut­sut­tiin pik­ku jää­kau­dek­si, oli mon­ta eri te­ki­jää, jot­ka ra­sit­ti­vat ta­lon­poi­kaa. Kruu­nun ta­lout­ta ra­sit­ti muun mu­as­sa lu­ke­mat­to­mat ka­to­vuo­det, jot­ka hui­pen­tui­vat suu­riin kuo­lon­vuo­siin 1690-lu­vul­la sekä 30-vuo­ti­nen eu­roop­pa­lai­nen sota. Au­ti­o­ta­los­sa saa­tet­tiin kyl­lä asua, mut­ta sitä ei vil­jel­ty, kos­ka sil­lä ei ol­lut ve­ron­mak­su­ky­kyä.

Me­ri­mas­kun kap­pe­lin alu­eel­la au­ti­o­ti­la-lu­et­te­lo osoit­taa 1540-lu­vul­la al­ka­neen ti­lan­teen Kus­taa Vaa­san val­ta­kau­del­la. Täl­löin on vain San­nais­ten Pent­ti­lä mai­nit­tu ol­leen au­ti­o­na. Luk­ka­rais­ten ja Lie­ran­nan mo­ni­ti­lai­set ky­lät oli­vat osit­tain au­ti­oi­na 1580–90-lu­vuil­la. Osit­tain syy­nä oli ti­lo­jen pie­nuus ja mo­ni­lu­kui­suus. Kruu­nu oli mi­toit­ta­nut ah­neu­des­saan lii­an pie­niä, ve­ron­mak­su­ky­vyt­tö­miä pals­to­ja.

Kruu­nun­maa eli ve­ro­ta­lon­po­jan hal­lin­nas­sa ole­va maan­luon­to oli arin­ta alu­et­ta, jos kato, lii­an kor­kea vero tai joku muu asi­aan vai­kut­ta­va seik­ka sai yli­val­lan. Au­ti­o­ti­lat yleis­tyi­vät var­sin­kin 1620-lu­vul­ta al­ka­en. Ryh­mään kuu­lui täl­löin muun mu­as­sa Taat­tis­ten ti­lat, jon­ka räls­si­maa oli vil­je­li­jää vail­la jon­kin ai­kaa vuo­si­na 1620–22.

Kaik­kia, var­sin­kaan pie­niä loh­ko­ja ei kir­ju­ri kui­ten­kaan ole kir­jan­nut maa­kir­joi­hin. Mo­nas­ti kruu­nu an­toi ve­ro­ta­lon­po­jil­le va­paa­vuo­sia, ta­soit­ta­en ja hel­pot­ta­en näin ti­lan­net­ta. Näin ta­pah­tui muun mu­as­sa Ak­ko­lan ta­lon­po­jan koh­dal­la vuon­na 1605. Hel­po­tus pe­rus­tui Puo­lan so­dan ra­si­tuk­siin.

Vuo­si­sa­dan alus­sa kiu­sa­na oli­vat hal­lat ja ka­to­vuo­det, jot­ka so­ta­ra­si­tus­ten li­säk­si ko­et­te­li­vat ta­lon­po­jan kes­tä­vyyt­tä, jol­loin muun mu­as­sa Tam­saa­ren ti­lat ajau­tui­vat au­ti­oik­si.

Seu­raa­va löy­tä­mä­ni mer­kin­tä on Hir­vois­ten koh­dal­la 1627–40, jol­loin toi­nen ky­län sil­loi­sis­ta ti­lois­ta oli ajau­tu­nut kruu­nul­le ja oli il­man vil­je­li­jää. Myös Köy­li­jär­vi kuu­lui ryh­mään.

Ko­ve­ri ja Kau­ka­lo pa­lau­tui kruu­nun­maak­si mak­sa­mat­to­mien ve­ro­jen ta­kia. Sa­maan ku­ri­muk­seen tila jou­tui 1670-lu­vun alus­sa muu­ta­mak­si vuo­dek­si. Luk­ka­rai­nen ajau­tui vuon­na 1630 täy­teen au­tiu­teen. Vä­hän myö­hem­min jou­dut­tiin te­ke­mään uu­del­leen­jär­jes­te­ly­jä muun mu­as­sa Luk­ka­rais­ten, Poh­ja­lais­ten ja Pe­ko­lan koh­dal­la, jois­ta muo­dos­tui räls­si­maa­ta. Mui­ta 1630-lu­vun au­ti­o­ti­la­lu­et­te­loon kuu­lu­nei­ta oli­vat Krä­ki­lä (1634) ja Poh­ja­lai­nen (1630). Myös Nis­si­lä il­mes­tyy lu­et­te­loon 1650 jok­si­kin ai­kaa. Uu­del­leen tila on au­ti­o­na jo 1664.

Vuo­den 1682 "suu­ri pa­lau­tus” muut­ti ti­lan­teen ra­di­kaa­lis­ti. Val­ta­o­sa kap­pe­lin lää­ni­tys­maas­ta pa­lau­tui kruu­nun­maak­si ja aa­te­lis­ton maa­no­mis­tus vä­he­ni. Sä­te­rit jäi­vät omis­ta­jil­leen ja nii­tä voi­tiin asua edel­leen. Nämä oli­vat kui­ten­kin pie­niä asun­to­ti­lo­ja ja har­vi­nai­sia Me­ri­mas­kus­sa (vrt. Wil­l­näs ja Ry­mät­ty­lä).

Iso re­duk­tio pani alul­le ko­ko­naan uu­den vai­heen maan­luon­non omis­tuk­ses­sa an­ta­en ve­ro­ta­lon­po­jil­le mah­dol­li­suu­den myös omis­taa vil­je­le­mään­sä maa­ta. Tämä ke­hi­tys oli hi­das­ta ja al­koi to­teu­tua vas­ta 1720-lu­vul­la.

Mark­ku Leh­to