Hallituksen sote-esityksen käsittely on alkanut eduskunnassa ja toivottavasti se saa kaiken ansaitsemansa tilan lähiaikojen poliittisissa keskusteluissa. Uudistusta on yritetty saada aikaan jo 15 vuotta ja päätavoitteina ovat olleet ihmisten pääsy jonoista hoitoon sekä rahojen riittäminen ikääntyvässä Suomessa. Uusi sote todellakin tarvitaan, mutta ei millainen tai minkä hintainen tahansa. Nykyhallituksen esitys kun ei ratkaise kumpaakaan em. tavoitteista.
Hallituksen esityksessä ei herätetä edes toivoa jonojen lyhentämisestä, vaan sen sijaan ideologisesti vaaditaan julkisen palvelujen tuotannon vahvistamista samalla, kun alan yritysten ja järjestöjen toiminta supistetaan nykyistä pienimuotoisemmaksi ja vain julkista toimintaa täydentäväksi. Alan sisäinen, tuottavuutta ja palvelujen laatua kehittävä kilpailu tyrehtyy samalla.
Terveen kilpailun torjumisen lisäksi sote-uudistus heikentää julkista taloutta jopa viidentoista seuraavan vuoden ajan ja se on tietysti pois monesta muusta, mitä kansalaisten hyvä elämä edellyttäisi.
Uudistuksen suurimpia puutteita on se, että ihmisen sijasta on keskitytty hallinnon rakentamiseen. Hyvinvointialueille suunnitellaan maakuntaveroa vuoden 2026 alusta rakenteella, joka ei todellakaan valtionosuusjärjestelmineen kannusta maakuntia tarkan euron toimintaan; kaikki maksetaan joko maakunnan tai valtion kukkaroista, joiden täyttämisestä vastaa jo valmiiksi kireälle joutunut veronmaksaja.
Julkisiin palveluihin satsaaminen yksityistä ja kolmatta sektoria kiristämällä vaarantaa Uudenkaupungin kaltaisten paikkakuntien palvelujen monipuolisuuden. Meillä on tällä hetkellä lupaavasti käynnistynyttä yksityistä terveyspalvelutoimintaa, jonka kasvunäkymät ovat nyt vähintään epävarmat. Samoin pienet ja ketterät yritykset voivat joutua ns. kiireapulaisen rooliin, joka ei todellakaan kannusta toiminnan pitkäjänteiseen kehittämiseen ja resursointiin. Järjestöjen ja kaupungin yhteistyön kehittämisessä olisi meillä paljonkin saavutettavaa, mutta uusi sote taitaa estää senkin.
Maakuntatason demokratia ei näytä auttavan Uuttakaupunkia lähipalveluineen, päinvastoin. Tulevissa maakuntavaaleissa jokaisella varsinaissuomalaisella äänioikeutetulla on yksi ääni. Tämä johtaa väistämättä siihen, että merkittävä osa maakunnan päättäjistä tulee väkirikkaasta Turusta ja sen lähiseuduilta, mihin terveydenhuollon palveluja on jo nyt keskitetty. Jos joku ukilaisista onnistuisikin pääsemään vaalissa läpi, hänellä on todella epäkiitollinen ja epäonnistumaan tuomittu tehtävä silloin, jos ja kun valmiiksi kalliin hallinto-organisaation rahojen riittävyys nykyisiin lähipalveluihin alkaa olla ongelma. Ei ole helppoa silloin vastata torinkulmalla äänestäjille, mitä olet yhdellä äänelläsi valtuustossa aikaansaanut palvelujemme puolesta.
Soten ideologisen ”uudistamisen” sijaan pitää Kokoomuksen kannan mukaisesti tarttua nykyisiin epäkohtiin ja parantaa hoitoon pääsyä esim. palvelusetelillä, jos julkiseen hoitoon ei pääse riittävän nopeasti. Kuntia pitää lisäksi kannustaa tai ohjata hakeutumaan riittävän suuriin yksiköihin palvelujen tehokkaan järjestämisen takaamiseksi. Ihmisten valinnanvapautta palvelujen käytössä pitää lisätä. Monituottajamalli takaa parhaiten myös sosiaali- ja terveysalan houkuttelevuuden huomispäivän ammattilaisille. Lisäksi panostuksia pitää tehdä varsinkin ongelmien ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen puuttumiseen.
Olemme sote-uudistuksessa todella isojen asioiden ja vaihtoehtojen edessä. Monipuolista keskustelua tarvitaan niin valtakunnallisesti kuin myös paikallisesti. Vielä ei ole myöhäistä, vaikka pahalta näyttääkin!
Seppo Nikula (kok.)
Uusikaupunki