Useat tarttuvat ja vaaralliset taudit sekä niiden jälkitaudit ovat harvinaistuneet tai hävinneet kokonaan kattavien rokotusohjelmien ansiosta. Uusia ja olemassa olevia rokotteita kehitetään jatkuvasti, sillä ne ovat tehokas ja turvallinen tapa torjua infektiotauteja. Myös koronavirusta vastaan on kehitetty rokotteita.
Valitettavasti rokotteista ja niiden sivuvaikutuksista leviää paljon väärää ja haitallista tietoa. Maailman terveysjärjestö WHO on varoittanut, että rokotevastaisuus on yksi nykypäivän suurimmista terveysuhista. On luonnollista, että uuden rokotteen ottamisesta keskustellaan. Jotkut sanovat, etteivät ota rokotusta, koska eivät pelkää koronaa, eivät kuulu riskiryhmään tai olettavat oireiden olevan lieviä. Tämä on ymmärrettävää pohdintaa. Rokotuksella voi myös olla sivuvaikutuksia. Vaikka vakavan sivuvaikutuksen riskit ovat pienet, niin koronarokotuksen ottajista todennäköisesti osa kokee jonkinlaisen reaktion.
Rokotusta ei pitäisi nähdä vain henkilökohtaisena ratkaisuna. Rokotuksen teho perustuu siihen, että rokotetussa väestössä tauti ei leviä. Leviämisen estäminen ei vaadi täydellistä rokotuskattavuutta, vaan siihen riittää noin 70-80 % kattavuus. Osa ihmisistä ei voi ottaa rokotetta terveytensä vuoksi. Jotta nämäkin ihmiset olisivat turvassa, on tärkeää, että kattavuus on mahdollisimman hyvä. Jokainen, joka jättää rokotuksen ottamatta, lisää niiden henkilöiden sairastumisriskiä, jotka eivät voi rokotetta ottaa tai joilla se ei tehoa. Rokotuksesta kieltäytyvät toimivat tavallaan vapaamatkustajina luottaen siihen, että rokotuksen ottajat tuottavat riittävän laumasuojan Covid19-viruksen leviämisen estämiseksi.
Rokotuksista hyötyvät kaikki. Terveemmän ja turvallisemman elämän lisäksi terveydenhuolto voi infektiotautien sijaan keskittyä muiden sairauksien hoitoon ja ennaltaehkäisyyn.
Kansanedustaja Anne-Mari Virolainen (kok.)