Lasten ja nuorten perustason mielenterveyspalvelujen saatavuus aiheuttaa huolta niin Mynämäessä kuin valtakunnallisestikin. Lasten ja nuorten on edelleen liian vaikeaa saada apua ahdistukseen, masennukseen ja muuhun oireiluun. On usein vanhemman sitkeydestä kiinni, jotta apua saadaan. Esimerkiksi 3-vuotiaana oireileva poika sai vanhempien vuosia kestäneen taistelun jälkeen apua vasta vanhempien pyydettyä itse lastensuojelua sijoittamaan hänet kiireellisesti lastensuojelulaitokseen, vaikka lapsen paikka olisi ollut psykiatrisessa osastohoidossa.
Lapsella todettiin autismi ja lievä kehitysvamma vasta 15-vuotiaana, minkä aikana hän oli ehtinyt vaihtaa koulua jo 11 kertaa (Yle 1.4.) Turun Sanomat uutisoi 23.3. siitä, että TYKSin nuorisopsykiatrian osastot ovat lattiapaikkoja myöten täynnä itsemurhaa yrittäneitä nuoria ja tilanne on muuttunut katastrofaaliseksi korona-aikana.
Nuorten psyykkiset ongelmat näkyvät myös meillä täällä maaseudun rauhassa Mynämäessä. Myös Akselin tilinpäätöksistä voidaan nähdä, että lasten psyykkisten oireilun lisääntymisen takia laitoshoidon tarve on Akseli-kunnissa kasvanut jo ennen korona-aikaa, eikä perhehoitoa ole pystytty tarjoamaan suunnitellusti. Lastensuojelun puuttuvat resurssit ovat lisänneet merkittävästi sijaishuollon kustannuksia.
Myös koulukuraattoreilta ja -psykologeilta tulee huolestuttavaa viestiä lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden arjesta. Keskustelimme toisen pienen maaseutukunnan koulukuraattorin kanssa tilanteesta kentällä. Lapsille ja nuorille tarvittaisiin paljon enemmän ns. matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita, esimerkiksi koulupsykologeja ja psykiatrisia sairaanhoitajia kouluihin. Lisäksi perheneuvolan tulisi sijaita oman kunnan alueella, sillä jos käynnille pääseminen on liian hankalaa, yritetään pärjätä omin neuvoin.
Kynnys palveluiden käyttämiseen tulisi olla mahdollisimman pieni, että apua saataisiin, ennen kuin ongelmat muuttuvat lastensuojelua vaativiksi. Usein ongelmat kasaantuvat eli samassa perheessä on useita erilaisia haasteita.
Mynämäessä koulupsykologi- ja kuraattori sijaitsevat oman kunnan alueella, mutta Akselin perheneuvola Hermanni vain Nousiaisissa. Perheneuvolan palveluihin jonotetaan, koska tarvetta on enemmän kuin resursseja. Mynämäessä ei ole käytössä psykiatrisen sairaanhoitajan palveluja lapsille ja nuorille.
Kuraattorit ovat tärkeä osa oppilashuoltoa, mutta he eivät ole terveydenhuollon vaan sosiaalialan ammattilaisia. Jopa opettajat saattavat ohjata avuntarvitsijan kuraattorille, vaikka oikea paikka olisi koulupsykologi tai koululääkäri, joka voi tehdä lähetteen lasten- tai nuorisopsykiatrian poliklinikalle. Tulijoita psykiatrian poliklinikoille on niin paljon, että karsintaa joudutaan tekemään ja ongelmat mutkistuvat, jos lapsi joutuu odottamaan apua liian pitkään.
Kuraattorin tulisi saada keskittyä ennaltaehkäisevään työhön, ei niinkään tulipalojen sammuttamiseen. Kuraattoreilla on useita kouluja ja Akselin alueella keskimäärin. 850 lasta hoidettavanaan. Kuraattorit joutuvat usein lisäksi mahdottomiin tilanteisiin tehdessään sitä työtä, joka kuuluu terveydenhuollon ammattilaisen, kuten koulupsykologin tai psykiatrisen sairaanhoitajan työhön.
Lasten ja nuorten oireiluun on saatava apua ripeästi, etenkin, kun epäselvä koronatilanne jatkuu edelleen ja tavalliseen arkeen palaaminen ei ole vielä näköpiirissä. Lapsille ja nuorille muutama viikko tai kuukausi voi olla liian pitkä aika odottaa apua ja tällä hetkellä jonotusaika saattaa olla jopa puoli vuotta.
Mynämäen KD-ryhmä
Annukka Kaatrasalo
Taina Laitinen
Ilkka Saarinen
Hannu Vesterinen
Janne Koukonen