Tilasimme noin 11 kiloa painavan tuotteen eräästä verkkoyrityksestä. Toimituksen piti tapahtua kotiovelle. Tilauksen yhteydessä mainittiin, että loppumatkaan sisältyy seitsemän minuutin lossimatka.
Postista soitettiin, että lähetys oli noudettavissa Liedosta. Tilauksessa mainittu kotiovi sijaitsee Naantalin Velkuan Palvassa. Välimatka näiden paikkojen välillä on 58 kilometriä.
Keskustelun jälkeen lähetys olisi kuitenkin noudettavissa Teersalon lossirannasta – siis tarkoitetulta paikkakunnalta, mutta mantereen puolelta merenselkää. Onneksi lähetys ei ollut tällä kertaa tuon painavampi, mutta siitä huolimatta olisi suonut tilausehtoja noudatettavan.
Kun verkko-ostos on maksettava etukäteen, asiakas on voimaton. Luonnollista olisi ollut tilauksen peruminen selvän sopimusrikkomuksen jälkeen, mutta kauppahinnan takaisin saaminen olisi arvailujen varassa.
Posti on ennenkin osoittanut kokevansa "vesikauhua": lähetystä ei ole suostuttu tuomaan lossilla yli. Mihin unohtui kansalaisten yhdenvertaisuus? Tämä voisi kiinnostaa tasa-arvovaltuutettua tai kuluttaja-asiamiestä. On muistettava, että Posti Group Oyj on sataprosenttisesti valtion omistuksessa.
Postilla näyttää kuitenkin olevan varaa syrjiä saaressa asuvia kansalaisia. Tälle lossille uskaltautuvat niin tankkiautot kuin sora- ja tukkirekatkin. Luulisi sen kelpaavan Postinkin autoille. Todettakoon, että lehtien ja kirjepostin jakelu sujuu saarissakin moitteettomasti.
Myös Turussa olen saanut Postilta huonoa palvelua: postilähetys on toimitettu noudettavaksi useiden kilometrien päästä, "koska määränpäätä lähinnä sijaitseva noutopiste oli täynnä". Postin logistiikkajärjestelmä ontuu ja kohtelee asiakkaita piittaamattomasti.
Maassamme on kuljetusliikkeitä, jotka uskaltautuvat pienelle merimatkalle ja tuovat tavaran perille saakka. Miksi Posti ei pysy samaan? Ja miksi tavaran myyjä käyttää kuljettajaa, joka valikoi tekemisiään eikä noudata tilausehtoja? Teen tästä johtopäätökseni.
Kysymyksiä on paljon, vastauksia vähemmän. Ei ihme, että Posti on menettänyt tavarankuljettajana kilpailuasemansa paremmille. Sen alamäki taisi alkaa Itella-sekoilusta?
Eräs vastaus löytyy Postin johdon palkitsemisjärjestelmästä. Runsaat pari vuotta sitten saimme lukea (IS 30.8.19), että Postin säästökampanjat olivat kohdistuneet henkilöstöön ja palveluihin samalla, johdon palkkioita korotettiin tuntuvasti.
Palveluja ajettiin siis ilmeisesti alas tieten tahtoen ja saatiin näin lisää voittoa jaettavaksi johdolle. Nyt nautitaan tällaisen palkitsemisjärjestelmän hedelmistä, joka unohtaa asiakaspalvelun. Uskooko joku, että Postin johto on ansainnut palkkionsa?
Pekka Pihlanto
Turku/Velkua
Korjattu kirjoitusvirhe 20.1. klo 10.10