Kahdeksankymmentä vuotta takaperin elettiin Talvisodan jälkeistä aikaa. Isämme oli palannut Talvisodasta, mutta sodasta hän ei puhunut mitään. Talvisodan jälkeen peltotyöt myöhästyivät ja tulivat heikosti suoritetuiksi ja kesä oli kuiva. Peltojen sadot olivat kovin huonot, millä oli pitkäaikainen vaikutus kansakunnan ruokahuoltoon.
Isä oli ostanut talon talvisodan jälkeen kesällä 1940. Hän toimitti meille sähkön samana syksynä. Sähkö toimitettiin samalla kertaa kolmeen kylään, yhteistyökumppanina oli Aappo Kontu naapurikylästä. Molemmat miehet kaatuivat jatkosodassa. Sähkötyövarasto oli meillä Pietilässä. Lounais-Suomen Sähköyhtiön asentajat, Suominen ja Suomalainen, olivat Pietilässä kortteerissa. Kylien sähkötyöt tulivat jo syksyllä valmiiksi, mutta yhtiö viivytti ulkolinjoja, kun kuparia ei saanut. Yhtiö antoi viimein luvan rautajohdoille, joten valot saatiin juuri jouluksi.
Olin 11-vuotias, kun isäni, äitini ja 9-vuotias sisareni menimme joulukirkkoon Uuteenkaupunkiin. Kuljimme hevosella ja reellä jäätyneen Velluanjoen yli niin sanotun Ketan kohdalla. Autoja ei silloin ollut. Miksi menimme Uudenkaupungin kirkkoon, johtui siitä, että siellä jumalanpalvelus alkoi kello seitsemän, kun Kalannissa se alkoi kuudelta. Isä ja äiti tekivät navettatyöt ennen kirkkoon lähtöä. Tuntui jotenkin juhlalliselta, kun oli saatu sähkövalo jouluksi. Isä oli ostanut myös sähkökynttilät joulukuuseen.
Silloin Talvisodan jälkeen oli kuitenkin kovin levotonta, kun Neuvostoliitto painosti Suomea jatkuvasti. Euroopan sodat olivat silloin seurausta Hitlerin ja Stalinin sopimuksesta elokuussa 1939, jolla jaettiin Eurooppa. Suomi joutui Stalinin ja Neuvostoliiton etupiiriin, mitä ei silloin tiedetty. Tämän seurauksena syttyi Talvisota. Tätä ennen Saksa valtasi Puolan ja Talvisodan jälkeen Saksa valtasi nopeassa tahdissa Hollannin, Belgian ja puolet Ranskaa sekä Tanskan ja Norjan. Suomi joutui saarroksiin Neuvostoliiton ja Saksan välissä. Saksa suhtautui vihamielisesti Suomeen Neuvostoliiton kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti.
Suomessa pelättiin Neuvostoliitton uutta hyökkäystä kesällä 1940. Neuvostoliitto kuljetti silloin Hangon tukikohtaan panssarivaunuja avovaunuissa Etelä-Suomen rautatiellä oman aikataulunsa mukaan. Tätä ei Suomessa uutisoitu, mutta huhut kertoivat. Talvisodan jälkeen Hanko oli jouduttu luovuttamaan Neuvostoliitolle sotilastukikohdaksi. Petsamon nikkelikaivoksista käytiin poliittista hermosotaa Talvisodan jälkeen Neuvostoliiton toimesta. Uutiset kertoivat, että oli sattunut lento-onnettomuus, Virosta tulossa ollut matkustajalentokone oli pudonnut Suomenlahteen. Huhut kuitenkin kertoivat, että Neuvostoliitto oli ampunut sen alas. Viron lennot loppuivat. Neuvostoliitto suoritti jatkuvasti radiohäirintää Suomen ohjelmien päälle, joka tuntui ilkeältä. Oli kuuluisa ”Ryssän Tiltu”, mutta kyllä siellä oli miesäänikin. Tämä radioääni kuului Suomen osalta kuin peräkamarista ja Neuvostoliiton ääni kuin etukamarista. Tämä johtui siitä, että Lahden radioasemat oli pommitettu Talvisodassa ja Suomi sai Ruotsista ”lainaksi” vastaavan aseman ja lähetti ohjelmat puhelinkaapeleita pitkin Ruotsin lähetysasemiin.
Isäni ei kommentoinut tätä radiohäirintää, mutta totinen hän oli. Tällä Neuvostoliiton henkisellä höykytyksellä oli se vaikutus, että se valmisti Suomen kansaa sotaan.
Sitä asiaa ei tiedetty, että itärajalle rakennettiin Talvisodan jälkeen kiireesti puolustusasemia, jotka ulottuivat Suomenlahdelta Sallaan asti. Siinä työssä oli 35000 miestä, siviilejä ja sotilaita sekä 2000 lottaa muonittamassa. Ruotsista saatiin työkoneita ja lainaa. Tämä Salpalinjana tunnettu linnoitustyö on ollut historian suurin rakennustyö Pohjois-Euroopassa.
Saimaan alueelle oli asetettu tykkejä niin , että ne kattoivat toisensa ja ne oli miehitetty kevyesti. Tämän lisäksi Saimaan järvialueelle sen jäätyessä ajettiin kevyillä jäänsärkijöillä railo 40 kilometrin matkalla etelä-pohjoissuuntaisesti ja se pidettiin jatkuvasti auki.
Joulun Sanoman yhteyteen liittyi Talvisodan jälkeen uhkaavia näkymiä.
Seuraava vuosi 1941 toi Suomeen uuden sodan, jota ei voinut välttää.
Kauno Pietilä
Kalanti