JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Mielipiteet
30.12.2020 18.10

Poikkeuk­sel­lisen ajan joulu 1940

Kah­dek­san­kym­men­tä vuot­ta ta­ka­pe­rin elet­tiin Tal­vi­so­dan jäl­keis­tä ai­kaa. Isäm­me oli pa­lan­nut Tal­vi­so­das­ta, mut­ta so­das­ta hän ei pu­hu­nut mi­tään. Tal­vi­so­dan jäl­keen pel­to­työt myö­häs­tyi­vät ja tu­li­vat hei­kos­ti suo­ri­te­tuik­si ja kesä oli kui­va. Pel­to­jen sa­dot oli­vat ko­vin huo­not, mil­lä oli pit­kä­ai­kai­nen vai­ku­tus kan­sa­kun­nan ruo­ka­huol­toon.

Isä oli os­ta­nut ta­lon tal­vi­so­dan jäl­keen ke­säl­lä 1940. Hän toi­mit­ti meil­le säh­kön sa­ma­na syk­sy­nä. Säh­kö toi­mi­tet­tiin sa­mal­la ker­taa kol­meen ky­lään, yh­teis­työ­kump­pa­ni­na oli Aap­po Kon­tu naa­pu­ri­ky­läs­tä. Mo­lem­mat mie­het kaa­tui­vat jat­ko­so­das­sa. Säh­kö­työ­va­ras­to oli meil­lä Pie­ti­läs­sä. Lou­nais-Suo­men Säh­köyh­ti­ön asen­ta­jat, Suo­mi­nen ja Suo­ma­lai­nen, oli­vat Pie­ti­läs­sä kort­tee­ris­sa. Ky­lien säh­kö­työt tu­li­vat jo syk­syl­lä val­miik­si, mut­ta yh­tiö vii­vyt­ti ul­ko­lin­jo­ja, kun ku­pa­ria ei saa­nut. Yh­tiö an­toi vii­mein lu­van rau­ta­joh­doil­le, jo­ten va­lot saa­tiin juu­ri jou­luk­si.

Olin 11-vuo­ti­as, kun isä­ni, äi­ti­ni ja 9-vuo­ti­as si­sa­re­ni me­nim­me jou­lu­kirk­koon Uu­teen­kau­pun­kiin. Kul­jim­me he­vo­sel­la ja reel­lä jää­ty­neen Vel­lu­an­jo­en yli niin sa­no­tun Ke­tan koh­dal­la. Au­to­ja ei sil­loin ol­lut. Mik­si me­nim­me Uu­den­kau­pun­gin kirk­koon, joh­tui sii­tä, et­tä siel­lä ju­ma­lan­pal­ve­lus al­koi kel­lo seit­se­män, kun Ka­lan­nis­sa se al­koi kuu­del­ta. Isä ja äi­ti te­ki­vät na­vet­ta­työt en­nen kirk­koon läh­töä. Tun­tui jo­ten­kin juh­lal­li­sel­ta, kun oli saa­tu säh­kö­va­lo jou­luk­si. Isä oli os­ta­nut myös säh­kö­kynt­ti­lät jou­lu­kuu­seen.

Sil­loin Tal­vi­so­dan jäl­keen oli kui­ten­kin ko­vin le­vo­ton­ta, kun Neu­vos­to­liit­to pai­nos­ti Suo­mea jat­ku­vas­ti. Eu­roo­pan so­dat oli­vat sil­loin seu­raus­ta Hit­le­rin ja Sta­li­nin so­pi­muk­ses­ta elo­kuus­sa 1939, jol­la ja­et­tiin Eu­roop­pa. Suo­mi jou­tui Sta­li­nin ja Neu­vos­to­lii­ton etu­pii­riin, mitä ei sil­loin tie­det­ty. Tä­män seu­rauk­se­na syt­tyi Tal­vi­so­ta. Tätä en­nen Sak­sa val­ta­si Puo­lan ja Tal­vi­so­dan jäl­keen Sak­sa val­ta­si no­pe­as­sa tah­dis­sa Hol­lan­nin, Bel­gi­an ja puo­let Rans­kaa sekä Tans­kan ja Nor­jan. Suo­mi jou­tui saar­rok­siin Neu­vos­to­lii­ton ja Sak­san vä­lis­sä. Sak­sa suh­tau­tui vi­ha­mie­li­ses­ti Suo­meen Neu­vos­to­lii­ton kans­sa teh­dyn so­pi­muk­sen mu­kai­ses­ti.

Suo­mes­sa pe­lät­tiin Neu­vos­to­liit­ton uut­ta hyök­käys­tä ke­säl­lä 1940. Neu­vos­to­liit­to kul­jet­ti sil­loin Han­gon tu­ki­koh­taan pans­sa­ri­vau­nu­ja avo­vau­nuis­sa Ete­lä-Suo­men rau­ta­tiel­lä oman ai­ka­tau­lun­sa mu­kaan. Tätä ei Suo­mes­sa uu­ti­soi­tu, mut­ta hu­hut ker­toi­vat. Tal­vi­so­dan jäl­keen Han­ko oli jou­dut­tu luo­vut­ta­maan Neu­vos­to­lii­tol­le so­ti­las­tu­ki­koh­dak­si. Pet­sa­mon nik­ke­li­kai­vok­sis­ta käy­tiin po­liit­tis­ta her­mo­so­taa Tal­vi­so­dan jäl­keen Neu­vos­to­lii­ton toi­mes­ta. Uu­ti­set ker­toi­vat, et­tä oli sat­tu­nut len­to-on­net­to­muus, Vi­ros­ta tu­los­sa ol­lut mat­kus­ta­ja­len­to­ko­ne oli pu­don­nut Suo­men­lah­teen. Hu­hut kui­ten­kin ker­toi­vat, et­tä Neu­vos­to­liit­to oli am­pu­nut sen alas. Vi­ron len­not lop­pui­vat. Neu­vos­to­liit­to suo­rit­ti jat­ku­vas­ti ra­di­o­häi­rin­tää Suo­men oh­jel­mien pääl­le, joka tun­tui il­ke­äl­tä. Oli kuu­lui­sa ”Rys­sän Til­tu”, mut­ta kyl­lä siel­lä oli mie­sää­ni­kin. Tämä ra­di­oää­ni kuu­lui Suo­men osal­ta kuin pe­rä­ka­ma­ris­ta ja Neu­vos­to­lii­ton ää­ni kuin etu­ka­ma­ris­ta. Tämä joh­tui sii­tä, et­tä Lah­den ra­di­oa­se­mat oli pom­mi­tet­tu Tal­vi­so­das­sa ja Suo­mi sai Ruot­sis­ta ”lai­nak­si” vas­taa­van ase­man ja lä­het­ti oh­jel­mat pu­he­lin­kaa­pe­lei­ta pit­kin Ruot­sin lä­he­ty­sa­se­miin.

Isä­ni ei kom­men­toi­nut tätä ra­di­o­häi­rin­tää, mut­ta to­ti­nen hän oli. Täl­lä Neu­vos­to­lii­ton hen­ki­sel­lä höy­ky­tyk­sel­lä oli se vai­ku­tus, et­tä se val­mis­ti Suo­men kan­saa so­taan.

Sitä asi­aa ei tie­det­ty, et­tä itä­ra­jal­le ra­ken­net­tiin Tal­vi­so­dan jäl­keen kii­rees­ti puo­lus­tu­sa­se­mia, jot­ka ulot­tui­vat Suo­men­lah­del­ta Sal­laan as­ti. Sii­nä työs­sä oli 35000 mies­tä, si­vii­le­jä ja so­ti­lai­ta sekä 2000 lot­taa muo­nit­ta­mas­sa. Ruot­sis­ta saa­tiin työ­ko­nei­ta ja lai­naa. Tämä Sal­pa­lin­ja­na tun­net­tu lin­noi­tus­työ on ol­lut his­to­ri­an suu­rin ra­ken­nus­työ Poh­jois-Eu­roo­pas­sa.

Sai­maan alu­eel­le oli ase­tet­tu tyk­ke­jä niin , et­tä ne kat­toi­vat toi­sen­sa ja ne oli mie­hi­tet­ty ke­vy­es­ti. Tä­män li­säk­si Sai­maan jär­vi­a­lu­eel­le sen jää­ty­es­sä ajet­tiin ke­vyil­lä jään­sär­ki­jöil­lä rai­lo 40 ki­lo­met­rin mat­kal­la ete­lä-poh­jois­suun­tai­ses­ti ja se pi­det­tiin jat­ku­vas­ti au­ki.

Jou­lun Sa­no­man yh­tey­teen liit­tyi Tal­vi­so­dan jäl­keen uh­kaa­via nä­ky­miä.

Seu­raa­va vuo­si 1941 toi Suo­meen uu­den so­dan, jota ei voi­nut vält­tää.

Kau­no Pie­ti­lä

Ka­lan­ti