JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Mielipiteet
25.9.2022 15.05

Natsi-Saksa ja Suomi

TV:stä on tul­lut Nat­si-Sak­sa ja Suo­mi -oh­jel­ma­sar­ja. Sii­nä väi­tet­tiin, et­tä Suo­mi oli mu­ka­na ho­lo­kaus­tis­sa ja Sak­san liit­to­lai­nen hyök­käyk­ses­sä Neu­vos­to­liit­toon ke­säl­lä 1941. Tätä esit­ti­vät eri­tyi­ses­ti Ou­la Sil­ven­noi­nen ja Juha Hur­me, mut­ta oli mui­ta­kin.

Oh­jel­man te­ki­jät ovat ko­ko­naan unoh­ta­neet tai ei­vät tie­dä, mis­sä ti­lan­tees­sa Suo­mi oli tal­vi­so­dan jäl­keen. Suo­mi oli tal­vi­so­dan jäl­keen Neu­vos­to­lii­ton an­ka­ran pai­nos­tuk­sen alai­nen, ja vaik­ka Suo­mi sil­loin oli myös tiu­kan oman val­ti­ol­li­sen it­se­sen­suu­rin alai­nen, niin kan­sa kui­ten­kin tie­si hu­hu­jen pe­rus­teel­la asi­oi­ta.

Esi­mer­kik­si Neu­vos­to­liit­to toi Ete­lä-Suo­men rau­ta­teil­lä oman ai­ka­tau­lun­sa mu­kaan pans­sa­ri­vau­nu­ja avo­vau­nuis­sa Han­gon tu­ki­koh­taan. Neu­vos­to­liit­to am­pui suo­ma­lai­sen mat­kus­ta­ja­len­to­ko­neen Suo­men­lah­del­la. Se il­moi­tet­tiin len­to-on­net­to­muu­te­na, mut­ta kan­sa kui­ten­kin tie­si hu­hu­jen pe­rus­teel­la to­tuu­den.

Jat­ku­va ra­di­o­häi­rin­tä oli pe­lot­ta­vaa. Esi­mer­kik­si Suo­mi–Ruot­si-maa­ot­te­lu­mars­sin ra­di­o­se­los­tuk­ses­sa Neu­vos­to­lii­ton ää­ni sa­noi vä­liin: ”Mars­si­kaa te vain, et­tä jak­sat­te mars­sia Ura­lil­le”. Olen kuul­lut näi­tä. Ti­lan­ne oli sil­loin uh­kaa­va. Tä­män li­säk­si Neu­vos­to­liit­to pai­nos­ti Suo­mea Pet­sa­mon nik­ke­li­kai­vok­sis­ta vaa­tien nii­den tuo­tan­toa it­sel­leen.

Kun his­to­ri­aa yri­te­tään se­lit­tää tä­män päi­vän nä­ky­mil­lä ot­ta­mat­ta huo­mi­oon ta­pah­tu­ma­het­ken olo­suh­tei­ta, niin men­nään pa­has­ti met­sään.

Toi­sen maa­il­man­so­dan his­to­ri­aa on tul­kit­tu voit­ta­jien eh­doil­la ja sii­nä on yhä pal­jon sel­vit­tä­mä­tön­tä. Esi­mer­kik­si Hit­le­rin ja Sta­li­nin ”Ys­tä­vyys­so­pi­mus”, jos­sa Eu­roop­pa ja­et­tiin, niin sii­nä oli yk­si koh­ta Puo­lan jako, jos­sa Puo­la pois­tui kar­tal­ta. Täs­sä so­pi­muk­ses­sa teh­tiin kar­tal­la uu­si Sak­san ja Neu­vos­to­lii­ton raja ja so­vit­tiin, et­tä aloi­te­taan yh­tei­nen sota 1.9.1939. Sak­sa aloit­ti, mut­ta Sta­lin vii­vyt­ti 17 päi­vää ja sai näyt­tä­mään, et­tä Hit­ler aloit­ti so­dan, kun to­del­li­suu­des­sa toi­sen maa­il­man­so­dan aloit­ti­vat mo­lem­mat dik­taat­to­rit yh­des­sä.

His­to­ri­aa kir­joi­te­taan voit­ta­jien eh­doil­la. Jat­ko­so­dan ai­ka­na Man­ner­heim mää­rä­si, et­tä juu­ta­lai­set so­ti­laat saa­vat pi­tää omat telt­ta­kirk­kon­sa rin­ta­mal­la ja sak­sa­lais­ten so­ti­lai­den oli tä­hän alis­tut­ta­va. Tämä on kau­ka­na ho­lo­kaus­tis­ta.

Oh­jel­mas­sa esi­tet­ty pre­si­dent­ti Tar­ja Ha­lo­sen puhe Rans­kas­sa on ol­lut oi­kea eli et­tä Suo­mi kävi eril­lis­so­taa, vaik­ka nuo­ret taus­to­ja tun­te­mat­to­mat his­to­ri­oit­si­jat yrit­tä­vät muu­ta väit­tää.

Suo­mi oli tal­vi­so­dan jäl­keen hen­gen­vaa­ras­sa. Tämä oli­si nuor­ten his­to­ri­oit­si­joi­den otet­ta­va huo­mi­oon. So­dan voit­ta­jien his­to­ria ei tee oi­keut­ta myös­kään Man­ner­hei­mil­le. Sak­san so­ti­la­sa­pu tal­vi­so­dan jäl­keen edel­lyt­ti Suo­men hyök­käys­tä Sak­san rin­nal­la. Sitä val­voi sak­sa­lai­nen ken­raa­li, jol­la oli oma toi­mis­to Man­ner­hei­min pää­ma­jas­sa, mikä asia on kui­ten­kin sa­lat­tu. Man­ner­heim ei to­teut­ta­nut kaik­kia Hit­le­rin vaa­ti­muk­sia ja se kos­ki hyök­käys­tä Le­ning­ra­diin ja Muur­man­nin ra­dan kat­kai­sua.

Man­ner­heim so­dan joh­ta­ja­na ta­sa­pai­noi­li Sak­san ja Neu­vos­to­lii­ton vä­lil­lä. Sil­loi­set län­si­maat, jot­ka oli­vat so­das­sa Suo­mea vas­taan avus­ta­mal­la Neu­vos­to­liit­toa, te­ki­vät Suo­mes­ta so­taan syyl­li­sen.

Man­ner­hei­min so­dan­joh­ta­mis­po­li­tii­kal­la Suo­mi säi­lyi it­se­näi­se­nä ää­rim­mäi­sen vaa­ral­li­ses­sa ti­lan­tees­sa.

Kau­no Pie­ti­lä

Ka­lan­ti