Oletko pysähtynyt ajattelemaan, millaista on päihteiden käyttäjien arki? Entä millaisessa ympäristössä päihteiden käyttäjä arkeaan viettää? Miksi päihteet tulevat joidenkin ihmisten arkeen ja mitkä ovat niitä syitä, jotka siihen johtavat?
Lapset eivät syntyessään päätä ryhtyä päihteiden käyttäjiksi. Erilaisten päihteiden, kuten huumeiden, lääkkeiden tai alkoholin käyttäjiä löytyy kaikista yhteiskuntaluokista. Sama pätee käytöstä johtuviin seurauksiin. Ihmisillä on taipumusta addiktoitua mielihyvää tuottaviin asioihin.
Toiset pakenevat vaikeita asioita päihteisiin ja ovat heti koukussa, kun saavat hetken helpotusta elämäänsä. Perinnöllisyydellä ja perheen toimintakulttuurilla on myös vaikutusta riippuvuuden kehittymiseen. Olisi kiinnostavaa tietää, miksi saman perheen lapsista osasta saattaa tulla päihteiden suurkuluttajia ja osasta ns. kunnon kansalaisia.
Miten osaisimme auttaa näitä perheitä ja henkilöitä oikeaan aikaan? Joskus tuntuu siltä, ettei mitenkään. Ongelmilla on taipumusta kasaantua, jolloin päihderiippuvaisella voi olla monta haastetta yhtä aikaa. Halu vieroittautua päihteistä voi riippua erilaisista muista tekijöistä, kuten esimerkiksi perheen perustamisesta, mutta monille sekään ei riitä motiiviksi yrittää irrottautua päihteistä. Pahimmillaan koukkuun jäädessään päihderiippuvaiselle kaikki muu on toissijaista, millään muulla kuin seuraavan annoksen saamisella ei ole merkitystä.
Mistä voisi saada voimakasta tahtoa etsiä apua niin, että oma motivaatio kasvaa niin suureksi, että voi alkaa uskoa omaan toipumiseen? Suurin osa päihteiden käyttäjistä haluaa päästä eroon aineista, mutta ei kykene siihen, joten kysymmekin, mistä motivaatiota voisi saada.
Yleisimmät auttavat tahot päihdeyksiköiden lisäksi ovat AA-tilaisuudet, tarkemmin nimettömät alkoholistit sekä huumeriippuvaisille tarkoitetut NA-tilaisuudet, joissa myös toimitaan nimettöminä ja asiat pysyvät seinien sisällä. Myös seurakunnat auttavat mahdollisuuksien mukaan. Kolmas sektori on laajasti mukana auttamistyössä.
Mielestämme kokemusasiantuntijoita käytetään liian vähän näissä tilanteissa. Koulutetuille kokemusasiantuntijoille pitäisi luoda enemmän yhteyksiä päihdepalveluihin ja toivoisimme, että eri päihdepalvelupaikat alkaisivatkin hyödyntää heitä toiminnoissaan.
Kokemusasiantuntijat ovat tulkkeja ammattilaisen ja avuntarvitsijan välillä. Heillä on omakohtaisia kokemuksia, joita voi hyödyntää eri tilanteissa, ei pelkästään päihteiden käyttäjien kanssa, vaan kokemusasiantuntijoita on saatavilla laaja-alaisesti myös muihin sairauksiin ja tilanteisiin.
Kokemusasiantuntijat
Hannu Vesterinen (kd.), Mynämäki
Jari Pulkkinen (kd.), Raisio