Nyt päätetty hyvinvointialueiden uudistus on lähihistoriamme suurin kuntiemme hallintorakenteen muutos. Varsinais-Suomessa siirtyy kunnista ja kuntainliittojen organisaatioista yli 20 000 työntekijää hyvinvointialueelle lähes 50 organisaatiosta 11 kuukauden kuluttua. Tämä on valtava organisatorinen ja operatiivinen haaste niin vastaanottavalle hyvinvointialueelle kuin luovuttaville organisaatioille eli kunnille.
Minulla on ollut luottamusmiehenä mahdollisuus seurata sote-palvelujen toimivuutta viime vuodet Mynämäen näkökulmasta. Olemme mukana kolmen kunnan muodostamassa peruskuntayhtymässä Akselissa. Tämä sote-kuntayhtymä on ollut toiminnassa yli kymmenen vuotta ja alkuvuosina se varmaan on täyttänyt sille asetetut vaatimukset.
Tänään sen toimintamalli ei täytä asetettuja tavoitteita monestakaan syystä. Kustannusten hallinta, kuntien ja niiden poliittinen ohjausmekanismi sekä johtamismalli eivät enää toimi. Tämä aiheuttaa tyytymättömyyttä niin omistajakunnissa, palveluissa kuin asiakkaissa. Sote-uudistuksella näitä hyvinvointipalveluja pystytään parantamaan.
Monilla liike-elämän aloilla on hyviä monia esimerkkejä siitä, että yhdistämällä samansisältöisiä alueellisia toimintoja luodaan tehokkuutta ja uusia palveluja, saadaan suuruuden ekonomian hyötyjä. Johtaminen on ammattimaisempaa, henkilö- ym. resurssien käyttö on tehokkaampaa, hankintatoimi ammattimaisempaa. Näin voidaan monistaa hyviä käytäntöjä ja on enemmän kehitysresursseja uusiin palveluihin.
Uskon näin toteutuvan myös hyvinvointialueen uudistuksessa. Uudistus mahdollistaa uusien palvelumallien kehittämisen hyödyntäen monipuolisemmat resurssit. Nyt kun erikoissairaanhoito, perusterveydenhuolto, sosiaalipalvelut sekä palo- ja pelastustoimi saadaan yhteisen hallinnon alle, toteutuu ainutlaatuinen mahdollisuus kokonaishyvinvointipalvelujen kehittämiselle.
Näin suureen hallintomuutokseen sisältyy riskejä, jotka tulee tiedostaa. Näitä ovat muun muassa raskas hallinto, muutosvastarinta ja palvelujen keskittäminen. Näiden hallitsemiseksi hyvinvointialueen valtuustolla on päättäjän ja valvojan tärkeä rooli. Siksi valittavilla valtuutetuilla on väliä.
Sote-palvelujen muutos vaatii aikaa. Henkilökunta siirtyy ns. vanhoina työntekijöinä uuteen organisaatioon ja työtkin jatkuvat jotakuinkin samanlaisina. Varsinais-Suomessa hyvinvointialueen suunnittelu käynnistettiin myöhään ja nyt siihen onkin panostettava vahvasti. On asettava pidemmän aikavälin strategiset tavoitteet haastaviksi ja kunnianhimoisiksi, mutta lähiajan toiminnalliset suunnitelmat realistisiksi ja ymmärrettäviksi. Aivan ytimessä tässä vaiheessa on löytää ammattimaiset ja kokeneet tekijät niin luottamuselimiin kuin organisaatioon.
Tässä transformaatiossa selvästi lapsipuolen asemaan on jäänyt tai jätetty kunnissa tapahtuva muutos. Toimintavolyymista siirtyy yli 60 prosenttia hyvinvointialueelle. Kuntien tulee organisoitua uudestaan: päivittää hallintorakenteet, arvioida talouslukujen muutokset kuten verotulot, valtio-osuudet, kustannukset, omistukset kiinteistössä. Näiden arvioiden, suunnitelmien ja päätösten tekoon on aikaa runsaat puoli vuotta. On siis kiire.
Sote-muutos tulee toteuttaa ja se on suuri mahdollisuus kehittää varsinaissuomalaisten hyvinvointipalveluja ja niiden kautta hyvinvointiamme. Muutos vaatii näkemystä, aikaa, sitoutumista ja perehtymistä niin hyvinvointialueen päättäjiltä kuin henkilökunnalta.
Aappo Kontu (kesk.)
tekniikan tohtori
Mynämäki