Uk­rai­nan krii­si on pal­jas­ta­nut kan­sal­li­sen it­se­mää­rää­mi­soi­keu­den, alu­eel­li­sen kos­ke­mat­to­muu­den ja ih­mi­sar­voi­sen elä­män säi­lyt­tä­mi­sen tär­key­den. Edus­kun­nan ma­ra­ton­kes­kus­te­lus­sa jo­kai­nen kan­sa­ne­dus­ta­ja sai esit­tää oman tur­val­li­suus­nä­ke­myk­sen­sä, jot­ka oli­vat pää­a­si­as­sa sa­man­si­säl­töi­siä.

Yli vii­si kuu­de­so­saa edus­ta­jis­ta oli puo­lus­tus­liit­to Na­ton kan­nal­la. Pel­ko Ve­nä­jän ar­vaa­mat­to­muu­des­ta on to­den­nä­köi­ses­ti tä­män ai­heut­ta­nut.

Pre­si­dent­ti Nii­nis­töl­le on nos­tet­ta­va hat­tua, et­tä hän täs­sä epä­sel­väs­sä ti­lan­tees­sa on ot­ta­nut yh­teyt­tä myös Pu­ti­niin. Tu­le­vai­suut­ta em­me tie­dä, mut­ta maan­tie­de ei ole muut­tu­nut.

Kol­me­kym­men­lu­ku oli rau­han ai­kaa, jos­kin se oli myös vai­ke­as­ta ta­lou­del­li­ses­ta la­mas­ta sel­vi­ä­mi­sen ai­kaa. So­taan ei us­kot­tu, kos­ka oli Kan­sain­liit­to ja niin vaa­ral­li­nen ase kuin kaa­su. Es­pan­jan si­säl­lis­so­das­ta tuli uu­ti­sia, mut­ta sen kat­sot­tiin ole­van kau­ka­na.

Man­ner­hei­miä pi­det­tiin häi­rik­kö­nä, kun hän va­roit­ti so­dan vaa­ras­ta Eu­roo­pas­sa. Tan­ner sa­noi, et­tä si­vis­ty­nyt maa­il­ma ei ole niin hul­lu, et­tä aloit­taa so­dan. Niuk­ka­nen tuli kuu­lui­sak­si ar­mei­jan va­rus­tuk­sen kar­si­mi­ses­ta. Suo­men Pan­kin joh­ta­ja Ryti jar­rut­ti myös ar­mei­jan ra­hoi­tus­ta. Po­lii­ti­kot ei­vät pi­tä­neet so­taa mah­dol­li­se­na.

Kol­me­kym­men­tä­lu­vul­la elet­tiin täy­sin eri­lai­ses­sa maa­ta­lous­val­tai­ses­sa yh­teis­kun­nas­sa, jos­sa työt teh­tiin ih­mis­ten ja he­vos­ten voi­mal­la. Lap­si­työ­voi­ma oli sil­loin myös kes­kei­nen maa­ta­lou­des­sa. Sil­loin ky­lät oli­vat kuin yk­si per­he, vie­rai­lul­la käy­tiin kut­su­mat­ta. Se oli sil­loi­nen kult­tuu­ri.

Pre­si­dent­ti Kal­li­on niin sa­not­tu pu­na­mul­ta­hal­li­tus loi poh­jan Suo­men tal­vi­so­dan me­nes­tyk­sel­le. Tal­vi­so­dan ko­vuut­ta ku­vaa se, et­tä so­ti­lai­ta kaa­tui 240 jo­kais­ta tal­vi­so­dan päi­vää koh­ti. Suo­mea ei oli­si enää ole­mas­sa, jos tal­vi­so­ta oli­si epä­on­nis­tu­nut.

1930-lu­vul­la kan­sa­kou­lus­sa se­li­tet­tiin Suo­men his­to­ri­aa. An­ja­lan liit­to oli ol­lut jon­kin­lai­nen te­ki­jä Suo­men syn­ty­mi­sen his­to­ri­as­sa, mut­ta en sil­loin näi­tä asi­oi­ta ym­mär­tä­nyt. Olen myö­hem­min jos­tain lu­ke­nut, et­tä tämä An­ja­lan liit­to oli suo­ma­lais­ten so­ti­lai­den ka­pi­na Ruot­sin val­taa vas­taan, jos­kin tämä ka­pi­na ku­kis­tet­tiin, mut­ta vain yk­si tuli te­loi­te­tuk­si.

Suo­men syn­ty­mi­sen yk­si hen­ki­lö on to­den­nä­köi­ses­ti ol­lut Yr­jö Mau­nu Sprengt­por­ten, kiis­ta­na­lai­nen so­ta­pääl­lik­kö, joka yrit­ti ir­rot­taa Suo­men alu­et­ta Ruot­sin so­ta­ra­si­tuk­ses­ta, mut­ta jou­tui sen ta­kia pa­ke­ne­maan Ve­nä­jäl­le. Toi­nen Suo­men it­se­näi­syys­mies oli Snel­l­man, joka sa­lai­ses­ti sopi Ve­nä­jän sil­loi­sen kei­sa­rin kans­sa Suo­men kie­len vi­ral­lis­ta­mi­sek­si 20 vuo­den siir­ty­mä­a­jal­la.

1900-luku oli Suo­men it­se­näis­ty­mi­sen ja mo­nien so­tien ai­kaa, mut­ta Suo­mi säi­lyi it­se­näi­se­nä. Suo­men his­to­ri­as­sa on ol­lut pal­jon vas­tuun­tun­toi­sia joh­ta­jia ja suu­ri ih­me on, et­tä Suo­mi-ni­mi­nen val­tio on syn­ty­nyt ja säi­ly­nyt.

Tä­män päi­vän toi­met Suo­men val­ti­on säi­ly­mi­sek­si ovat tär­ke­ät.

Kau­no Pie­ti­lä

Ka­lan­ti