Nousiaisissa on kiistelyä siitä, kenen johdolla jatketaan vaalien jälkeen. Vertauskuvallisesti kiistaa on siitä, ketkä ovat matkanjohtajia tulevina vuosina ja ketkä istuvat takapenkillä.
Tässä keskustelussa on sen sijaan ollut hyvin vähän esillä, jos ollenkaan, millainen matka aiotaan tehdä. Toisin sanoen: mikä on Nousiaisissa valtaa hamuavien ryhmien poliittinen ohjelma suurien kysymysten osalta? Teknisessä vaaliliitossa olevien ryhmien “hallitusohjelma” on nyt erityisen mielenkiintoinen, koska heillä tuntuu olevan vakaa aikomus kontrolloida päätöksentekoa kunnassa lähivuosina.
Nousiaisten suuri ongelma on heikko talous ja korkea kuntaverotus. Kukaan ei kyseenalaista kouluinvestointia, mutta sen laajuudesta on voimakkaasti eri käsityksiä johtuen talouden kantokyvystä. Viedäänkö investoinnit läpi, vaikka kunta kaatuisi vai onko kunnan itsenäisyyden varjeleminen ja investointien supistaminen talouden hallitsemiseksi ensisijainen tavoite?
Toiseksi, kunnan väkiluvun aikaisempi kasvu on pysähtynyt noin vuoden 2005 tienoilla. Jos väkilukua ei saada kasvamaan, rakennetaanko uutta koulua vanhenevalle väestölle? Koulu ei yksinään korvaa puuttuvia asuntoja. Jos tarjolla ei ole asuntoja, uusia asukkaita lapsineen on vaikea saada pelkillä tonteilla. Mikä on vaaliliiton väestöpoliittinen ohjelma, tavoite ja keinot?
Kolmanneksi, Nousiaisten kuntaveroprosentti on maakunnan korkeimpia. Sen alentamiseksi tarvittaisiin lisää verotuloja ja veronmaksajia sekä kulujen kasvun hillitsemistä. Onko tähän ongelmaan mitään poliittisia avauksia? Vai miten jatketaan?
Neljänneksi, kasvavan velkataakan myötä korkoriski on olennainen, jos korot nousevat. Mitkä ovat poliittisiksi päättäjiksi haluavien teknisen liiton edustajien kanta ja talouspoliittiset toimenpiteet tähän?
Jos kuntaliitos on joidenkin tahojen jo hiljaisesti hyväksymä ratkaisu yllä oleviin ongelmiin, mitä siitä seuraisi kuntalaisille? Mikä on tuleviksi päättäjiksi haluavien kanta? Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkimuksen mukaan kuntaliitoksen väistämätön seuraus on muun muassa alueen asukkaiden poliittisen vaikutusvallan väheneminen.
Kuntaverot eivät ole yleensä merkittävästi liitosten myötä laskeneet tutkitun tiedon perusteella. Tutkimusten perusteella kuntaliitos näyttäisi johtavan pikemminkin alueen asukkaiden epäsuoraan köyhtymiseen heikentyvien palveluiden, kasvavien kustannusten ja asunto-omaisuuden laskevan arvon myötä, kun liitosalueen vetovoima heikkenee.
Valta tuo vastuuta. Jos tekninen vaaliliitto nyt taktikoi itselleen lopullisen sanavallan isoihin linjoihin ja haluavat olla “matkanjohtajia”, olisi vähinäänkin suotavaa, että varsinkin heidän johtohenkilönsä valottaisivat, millaiselle matkalle he aikovat kuntalaiset Nousiaisissa viedä.
Jussi Kähäri
varavaltuutettu
Pro Nousiainen