Kuluneen viikon lumimyräkkä katkoi taas sähköjä (VSS 12.1.2021). Vaikutus jäi onneksi tällä kertaa pieneksi, mikä on hyvä, sillä kuluttajat ovat maksaneet maakaapeloinnista kalliisti alati nousevien siirtohintojen muodossa. Siirtoyhtiöiden selitys hintojen nousulle onkin juuri säävarmuusinvestoinnit, joihin laki velvoittaa. Tämä on vain osa totuutta. Ylen selvitys syksyltä paljasti, etteivät säävarmuusinvestoinnit selitä kuin pienen osan yhtiöiden miljoonatuotoista.
Fortumin jakeluverkkojen myynti oli aikoinaan virhe, johon osallistui suurin osa nykyisistä eduskuntapuolueista. On kuitenkin virheellistä väittää, että omistajapohja yksin ratkaisisi hintakysymyksen. Viime vuosina siirtohintoja ovat nostaneet myös kuntien omistamat verkkoyhtiöt. Eräs suurimmista kuntaomisteisista on nostanut sähkönsiirron perusmaksua neljässä vuodessa 85 prosenttia. Koska sähköverkossa ei ole kilpailua, verkkoyhtiöllä ei ole markkinoilta tulevaa painetta pitää hintoja alhaalla tai toimia kustannustehokkaasti. Siksi tarvitaan sääntelyä asiakkaiden suojaksi. Siirtohintojen tason määrää viranomaisen valvontamalli, joka muuttui vuonna 2016. Valvontamallin valmistelu tapahtui keskustalaisen energiaministerin johdolla. Malli sallii tapahtuneet hinnankorotukset.
Kokoomus haluaa ratkaista ihmisiä suututtavan tilanteen: esitimme viime keväänä mittavaa remonttia siirtohintojen pistämiseksi kuriin, muuttamalla valvontamallia. Kansanedustaja Vestmanin johdolla valmisteltu lakialoite leikkaisi verkkoyhtiöille nykyisin sallittuja monopolituottoja tutkitusti jopa 500 miljoonalla eurolla. Kokoomuksen mallissa siirtoyhtiöiden tuottoasteen tulisi vastata tosiasiallista pääomarakennetta ja liiketoiminnan hyvin pientä riskiä. Nykymalli sallii laskuttaa kuluttajilta sellaisista sähköverkon kustannuksista, joita ei oikeasti ole. Myös yli-investointeihin on puututtava. Nykylain voi summata siten, että verkkoyhtiön kannattaa lyödä kallista maakaapelia vaikka kallioon, koska se saa laskuttaa kaiken voittoineen kuluttajilta. Haja-asutusalueiden asiakkaille on säädettävä mahdollisuus poiketa vapaaehtoisesti säävarmuuden tasosta korvausta vastaan. Yli-investointien suitsemisessa säästöpotentiaali olisi tutkitusti miljardi euroa.
Myös hallitus on tuomassa oman mallinsa eduskuntaan. Se on kuitenkin hampaaton. Se laskisi siirtohintojen korotuskaton 15 prosentista 12,5 prosenttiin. Miksi emme laskisi sitä saman tien 5 prosenttiin? Hallitus on väistellyt vastuutaan väittämällä, että EU-direktiivi estäisi eduskuntaa säätämästä lailla sähkön siirtohintoja määrittävästä valvontamallista. Direktiivi ei kuitenkaan estä kirjaamasta lakiin yleiset kohtuuden periaatteet, joihin siirtohintasääntelyn pitää perustua. Näin on tehty esimerkiksi Itävallassa.
Esityksemme teksti on hallituksen käytettävissä.
Petteri Orpo
Puheenjohtaja (kok.)