Viit­taan Pek­ka Heik­ki­län sekä Saa­ra Il­ves­sa­lon jul­ki­suu­des­sa ol­lei­siin kir­joi­tuk­siin. Itä­me­ri-ys­tä­väl­li­sen maa­ta­lou­den tu­li­si es­tää lii­ko­jen va­lu­ma­ve­sien pää­sy pel­loil­ta ve­sis­töi­hin. Tätä var­ten ym­mär­tääk­se­ni meil­lä Suo­mes­sa on jo ole­mas­sa tu­ki­jär­jes­tel­mä (tuen mää­rä 50– 80 pro­sent­tia) ai­na­kin vuo­des­ta 2015 läh­tien, ns. ym­pä­ris­tö­si­tou­mus, jos­sa on mää­ri­tel­ty pe­rus­ta­so ja täy­den­tä­vät eh­dot. Niis­sä on mai­nit­tu muun mu­as­sa ve­sis­töi­hin ra­joit­tu­vis­sa reu­nois­sa pel­to­jen suo­ja­vyö­hyk­keet/kais­tat, jot­ka ovat yh­des­tä met­ris­tä jopa 15 met­riin jyr­kil­lä rin­teil­lä. Näil­lä suo­ja­kais­toil­la voi­daan vil­jel­lä nur­mea, hei­nää tms., mut­ta ei käy­te­tä rik­ka­ruo­ho­myrk­ky­jä (hie­nom­min sa­not­tu­na kas­vin­suo­je­lu­ai­nei­ta) ei­kä lan­noit­tei­ta.

Oma­na ko­ke­muk­se­na muun mu­as­sa Sirp­pu­jo­el­ta 2000-lu­vun me­lon­ta­ret­kil­tä muis­te­len, et­tei jois­sain koh­din ol­lut pel­lon reu­nas­sa min­kään­lais­ta suo­ja­kais­taa, vaan vil­jel­ty pel­to al­koi suo­raan jo­kiu­o­man reu­nas­ta. Mi­ten on ti­lan­ne muit­ten jo­kien ja val­ta­o­jien osal­ta? Suo­ja­kais­tan jät­tä­mi­nen ja yl­lä­pi­to oli­si maan­vil­je­li­jäl­tä jo suu­ri teko Itä­me­ren kan­nal­ta. Esi­mer­kik­si tal­vi 2018/19 näyt­ti, et­tä kun­non lumi/pak­kas­tal­via ei eh­kä usein­kaan enää tääl­lä lou­nais­kol­kas­sa näh­dä. Täl­löin pel­to­jen va­lu­ma­ve­siä kul­keu­tuu ojiin ja jo­kiin en­tis­tä enem­män, kos­ka lu­mes­ta ta­pah­tui­si muu­ten tal­ven ai­ka­na haih­tu­mis­ta.

Se seik­ka, et­tä jot­kut muut Itä­me­ren maat ei­vät ole sa­mal­la ve­sis­tön­suo­je­lun ta­sol­la Suo­men kans­sa, ei ole meil­le lupa ol­la vä­lin­pi­tä­mät­tö­miä asi­as­sa, mel­koi­nen km-mää­rä ma­ta­laa Itä­me­ren ran­taa kun on Suo­mel­la­kin. Tie­tä­en Itä­me­ren luon­tai­sen ve­den­kier­ron saam­me me­kin ”naut­tia” mui­den mai­den huo­li­mat­to­muuk­sis­ta, mut­ta Itä­me­ren kan­nal­ta on erit­täin hyvä, et­tä nii­tä saa­daan esil­le tuo­tua ja to­den­nä­köi­ses­ti sil­loin myös kor­jat­tua. Jos Itä­me­rel­tä voi­si ky­syä niin sil­le tus­kin on vä­liä, min­kä maan osal­ta sen ko­ko­nais­kuor­mi­tus ke­ve­nee?

Maa­ta­lou­den oma­va­rai­suus on ai­na sil­loin täl­löin esil­lä, mut­ta ko­vin kor­kea se ei tai­da ol­la kun rik­ka­ruo­ho­myr­kyt, osa kei­no­lan­noit­tei­den raa­ka-ai­neis­ta ja en­nen muu­ta öl­jyyn pe­rus­tu­vat polt­to­ai­neet ovat ul­ko­mai­sen tuon­nin va­ras­sa. Jo­kai­nen suo­ma­lai­sis­ta vau­vas­ta vaa­riin/mum­moon polt­taa joka päi­vä n. 6 lit­raa öl­jyä, jos­ta puo­let pa­laa ajo­neu­vois­sa (kir­jas­ta ”Suo­mi öl­jyn jäl­keen”). Jos huol­to­var­muus­va­ras­tot polt­to­ai­nei­den osal­ta riit­tä­vät n. puo­lek­si vuo­dek­si niin toi­vot­ta­vas­ti krii­si­ai­ka osuu ke­vät/syk­sy­ai­kaan, jot­ta saa­daan kyl­vöt ja sa­don­kor­juut sil­tä vuo­del­ta teh­tyä. En­tä seu­raa­va­na vuon­na?

Maan­vil­je­li­jän ta­lou­del­li­nen ah­din­ko on var­mas­ti tot­ta. Ant­ti-Pek­ka Pie­ti­lä to­te­aa kir­jas­saan Ruo­ka­ra­han si­sä­pii­ri vuon­na 2019, et­tei tämä ole maan­vil­je­li­jän vika, vaan ”suo­ma­lai­sen ruu­an koh­ta­lon on rat­kais­sut niin pie­ni si­sä­pii­ri, et­tä se mah­tuu trak­to­rin pe­rä­kär­ryl­le … Ruo­an hin­taa ei­vät ole sa­nel­leet kil­pai­lu, ku­lut­ta­jien tar­peet tai kan­sain­vä­li­nen hin­ta­ta­so, vaan suo­ma­lai­nen maa­ta­lous­po­li­tiik­ka ja puo­lu­ei­den edut. Ruo­ka­las­ku ei mää­räy­dy vain kau­pan kas­sal­la, vaan sii­hen on li­sät­tä­vä mil­jar­dien eu­ro­jen maa­ta­lous­tu­ki”. Tuon kir­jan suo­sit­te­len lu­ke­maan eri­tyi­ses­ti maa­ta­lou­sa­lan toi­mi­joi­den, us­koi­sin et­tä heil­tä löy­tyy Pie­ti­län tul­kin­toi­hin kom­men­toi­ta­vaa.

Lo­puk­si ha­lu­ai­sin vil­je­li­jöi­den kom­men­tit ym­pä­ris­tö­tu­keen, eli kan­nus­taa­ko tuki suo­je­le­maan ve­sis­tö­jäm­me ja sa­mal­la myös Itä­mer­ta. Pi­tää myös ih­me­tel­lä, et­tä vuon­na 2015 ym­pä­ris­tö­si­tou­muk­sen an­ta­nut ak­tii­vi­vil­je­li­jä voi jat­kaa si­tou­muk­sen­sa voi­mas­sa­o­loa vuo­del­la 30 päi­vään huh­ti­kuu­ta 2021 as­ti (val­ti­o­neu­vos­ton ase­tus). Jat­ku­vuu­den tur­vaa­mi­sek­si jo nyt pi­täi­si ol­la use­am­man vuo­den oh­jeis­to.

Mika Nur­mi­nen