Kun­nal­li­sen ke­hit­tä­mis­sää­ti­ön tut­ki­muk­ses­sa kävi il­mi, et­tä ää­nes­tät pi­tä­vät vaa­lien tär­keim­pi­nä tee­moi­na ter­vey­den­huol­toa ja van­hus­ten­huol­toa. Van­hus­ten­huol­to on 1990-lu­vul­ta läh­tien ol­lut yh­teis­kun­nal­li­sen kes­kus­te­lun kär­ki­ai­he. Nämä kak­si ai­het­ta liit­ty­vät luon­nol­li­sel­la ta­val­la ikään­ty­mi­seen, kos­ka hoi­van ja huo­len­pi­don tar­ve kas­vaa vuo­sien myö­tä.

Mei­tä par­hail­laan ko­et­te­le­va ko­ro­na­e­pi­de­mia on kos­ket­ta­nut voi­mak­kaim­min ikään­ty­viä. Tä­män seu­rauk­sen pal­ve­lu­tar­peen ja nii­den saa­ta­vuu­den vä­li­nen ris­ti­rii­ta on tul­lut en­tis­tä sel­ke­äm­min nä­ky­viin. Van­hus­työn­tut­ki­jat ovat to­den­neet, et­tä hoi­va­työn puut­tu­vis­ta re­surs­seis­ta lä­hes puo­let puut­tuu juu­ri ko­ti­hoi­dos­ta. Kyse on sa­dois­ta mil­joo­nis­ta eu­rois­ta val­ta­kun­nan ta­sol­la.

Van­hus­ten­huol­los­sa pai­no­pis­tet­tä ol­laan ylei­ses­ti suun­taa­mas­sa ko­ti­hoi­toon Täs­tä huo­li­mat­ta ”ikäys­tä­väl­li­nen Naan­ta­li” ki­ris­tää pal­ve­lu­jen saan­nin kri­tee­rei­tä jo­kai­sel­la sek­to­ril­la. Ta­voit­tee­na on pie­nen­tää pal­ve­lu­jen peit­tä­vyyt­tä sääs­tö­syis­tä. Pe­rus­te­lu­na täl­le on se, et­tä muu­al­la on pa­nos­tet­tu ra­haa vä­hem­män kuin tääl­lä.

Tämä an­taa oi­keu­tuk­sen täl­le toi­min­nal­le, jota kut­su­taan ke­hit­tä­mi­sek­si tai uu­dis­ta­mi­sek­si. Muu­tok­sen kiel­tei­set vai­ku­tuk­set kät­ke­tään suun­ni­tel­mis­sa kau­nii­den sa­no­jen ja ta­voit­tei­den taak­se. Mitä hy­vää van­hus­huol­toon tuo­vat pal­ve­lun saan­nin kri­tee­rien ki­ris­tä­mi­nen ja pal­ve­lu­jen pei­ton pie­nen­tä­mi­nen? Pro­fes­so­ri Mar­ja Jyl­hä on to­den­nut, et­tä van­hus­ten­huol­los­sa re­to­riik­ka ke­hit­tyy, pal­ve­lut ei­vät.

Ko­ti­hoi­don vaa­ti­muk­set kas­va­vat, sil­lä asi­a­kas mää­rä li­sään­tyy. Ikään­ty­mi­sen seu­rauk­se­na ko­ti­hoi­to vaa­tii use­am­pia käyn­te­jä vuo­ro­kau­des­sa. Sii­tä on tu­los­sa ym­pä­ri­vuo­ro­kau­ti­sen hoi­don kor­vi­ke. Tut­ki­jat nä­ke­vät ko­ti­hoi­dos­sa mu­hi­van seu­raa­van hoi­va­pom­min.

Van­hus­ten­huol­lon lai­tos­hoi­dos­sa ja ko­ti­hoi­dos­sa on ko­ros­tet­tu jous­ta­vuut­ta ja te­hok­kuut­ta. Vaik­ka kyse on hoi­vas­ta, lä­hes­ty­tään ky­sy­mys­tä ta­lou­den nä­kö­kul­mas­ta asi­a­kas­nä­kö­kul­man jää­des­sä tois­si­jai­sek­si. Laa­tu­mit­ta­reik­si ovat va­li­koi­tu­neet ta­lou­del­li­ses­ti ja lää­ke­tie­teel­li­ses­ti mää­rä­tyt tar­peet. So­si­aa­li­sis­ta ulot­tu­vuuk­sis­ta köyh­dy­tet­ty hoi­to­työ kes­kit­tyy huo­leh­ti­maan ”pe­rus­tar­peis­ta”, joi­hin van­han ih­mi­sen so­si­aa­li­set tar­peet ei­vät enää sel­ke­äs­ti kuu­lu.

Ko­ro­na-ai­ka on tuo­nut kär­jis­te­tys­ti esiin sen, et­tä jous­ta­vuut­ta ja te­hok­kuut­ta ko­ros­ta­va po­li­tiik­ka on köyh­dyt­tä­nyt hoi­vaa ja on teh­nyt sii­tä en­tis­tä kuor­mit­ta­vam­paa työn­te­ki­jöil­le. Työn­te­ki­jöi­den eet­ti­nen ra­si­tus kas­vaa. Heil­lä ei ole mah­dol­li­suut­ta lie­ven­tää nä­ke­mään­sä kär­si­mys­tä.

Hoi­va-alan pal­ve­lu­jen tar­ve pe­rus­tuu sii­hen, et­tä ih­mi­nen ei sel­viy­dy omin voi­min il­man apua ar­jes­taan. Ih­mi­syy­den kan­nal­ta on tär­ke­ää, mil­lä re­surs­seil­la van­hus­pal­ve­lu­ja tuo­te­taan. Hoi­va­pal­ve­luis­sa teh­tä­vän työn tär­kein re­surs­si on ih­mi­nen. Ali­mie­hi­tys is­kee pal­ve­lun yti­meen ja sitä kaut­ta hei­koim­pien pe­ru­soi­keuk­siin.

Ka­ler­vo Sar­ha

SDP

Naan­ta­li