Ennaltaehkäisevä työ nimensä mukaisesti ehkäisee ongelmia, lisää hyvinvointia ja säästää rahaa. Ennaltaehkäisevän työn tärkeys on puheissa itsestäänselvyys kaikille. Sen aikaansaamia säästöjä on kovin vaikea näyttää toteen ja vaikutukset näkyvät paikoitellen viiveellä, mistä ehkä johtuukin se, että siihen panostaminen jää usein kovin vähäiseksi.
Vuosi 2020 on ollut haastava ja sen jälkeen on paljon tehtävää. Sosiaalisen elämän kaventuminen ja epävarmuus horjuttavat turvallisuuden tunnetta. Myös perheiden taloudellinen tilanne on voinut radikaalistikin muuttua, mikä lisää ahdistusta. Yksinäisyys ja huoli tulevasta koettelee kaikenikäisiä.
Ennaltaehkäisevä työ ja varhainen tuki ovat nyt entistä tärkeämpiä, mutta ne eivät ole kuitenkaan pelkästään sosiaali- ja terveystoimen tehtäviä. Perhepalvelut, nuorisotyö, oppilashuolto ovat esimerkkejä palveluista, joita usein nähdään mainittavan puhuttaessa perheiden hyvinvoinnista. Ennaltaehkäisyä on kuitenkin vahvasti myös mm. lähiliikunta, monipuoliset harrastusmahdollisuudet, tapahtumat ja erilaiset kerhot. Jokaiselle on tärkeää kuulua johonkin, kokea olevansa osa ryhmää. Kolmas sektori ja järjestöt ovat hyvin tärkeässä osassa ehkäisevän työn kokonaisuutta. Jotta ennaltaehkäisevä työ on toimivaa ja tarvetta vastaavaa, tulee sen olla organisoitua, verkostoitunutta ja selkeästi johdettua. Ehkäisevä työ tulee turvata huomioimalla vaikutukset hyvinvointiin myös kaikessa päätöksenteossa.
Mynämäessä toimii hyvinvointityöryhmä, HYTE, jossa on kattava edustus monelta eri toimijataholta. Ryhmä tekee hyvää työtä ja työ on selvästi viime aikoina saanut aktiivisen otteen. Työryhmällä ei ole itsenäistä päätösvaltaa, vaan se valmistelee ja koordinoi yhteistyötä. Tulossa on vihdoin lakisääteinen ehkäisevän päihdetyön toimenpideohjelma, joka on puuttunut. Lisäksi valmistelun alla on monia suunnitelmia, joissa korostetaan ennaltaehkäisevää työtä ja sen merkitystä. Meistä on tärkeää, että suunnitelmat eivät jää vain lauseiksi paperille, vaan ne tulee konkreettisesti jalkauttaa kunnan toimintaan. Suunnitelmien on oltava myös sellaisia, että niitä voidaan seurata ja arvioida. Tässä peräänkuulutamme myös kunnan päättäjien aktiivisuutta ja vastuullisuutta.
Psykiatristen sairaanhoitajien palkkaamista kouluihin ja koulujen harrastustoiminnan lisäämistä on jo kokeiltu monessa kunnassa ja se on toiminut hyvin. Kunta voisi myös olla yhdessä kolmannen sektorin kanssa koordinoimassa tukihenkilötoimintaa ja näin kuntalaiset saisivat matalan kynnyksen apua sekä tukea jaksamiseen. Tukihenkilö voi olla ammatillinen, koulutettu kokemusasiantuntija tai vapaaehtoinen ja toimia kaikenikäisten kanssa. Fyysisen toimintakyvyn lisäksi merkittävä ikäihmisten hyvinvointia vähentävä tekijä on yksinäisyys. Olisiko tähän mahdollista vaikuttaa sukupolvirajat ylittävällä yhteistyöllä päiväkotien ja koulujen kanssa?
Koska Mynämäessä on laaja ja aktiivinen kolmas sektori, jossa on paljon arvokasta työtä tekeviä vapaaehtoistoimijoita, heitä tulisi tukea monipuolisesti sekä rahallisella tuella että järjestämällä mahdollisuus edullisiin toimitiloihin ja pitää huolta myös heidän jaksamisestaan.
Mahdollisuuksia on monia. Haluamme rohkaista kaikkia kuntalaisia tuomaan ajatuksia ja ideoita esille. Päättäjiltä toivomme näiden asioiden huomioonottamista, avointa tarkastelua ja rohkeita avauksia. Ennaltaehkäisevä työ kuuluu meille kaikille.
Mynämäen KD-ryhmä: Annukka Kaatrasalo, Janne Koukonen, Tomi Kuusela, Taina Laitinen ja Hannu Vesterinen