Luin Vak­ka-Suo­men Sa­no­mis­ta mie­li­pi­de­ju­tun kip­sin le­vi­tyk­ses­tä pel­loil­le. Kip­si on ke­mi­al­li­ses­ti kal­siu­min ja rik­ki­ha­pon re­ak­ti­o­tu­los Sii­lin­jär­ven kai­vok­sen pro­ses­sis­sa. Se on jä­tet­tä ja sen le­vit­tä­mi­nen pel­loil­le on jär­je­tön­tä.

Jos kip­si­ki­teet ha­jo­a­vat, syn­tyy va­paa­ta kal­siu­mia ja rik­ki­hap­poa, joka ai­heut­taa maa­pe­rän hap­pa­moi­tu­mis­ta. Kip­si ei re­a­goi yleen­sä pel­toon le­vi­tet­ty­nä eli sen käyt­tä­mi­nen maan­vil­je­lys­sä on hyö­dy­tön­tä.

Sii­lin­jär­ven kai­vok­sel­ta tuo­te­taan myös bi­o­tiit­ti­lan­noi­tet­ta, joka on kai­vok­sen pro­ses­si­jä­tet­tä. Bi­o­tiit­ti on lä­hes mus­taa kiil­let­tä, jota Sil­lin­jär­ven mal­mi ei si­säl­lä, vaan flo­go­piit­tia, joka on vaa­lea kiil­le. Bi­o­tiit­ti on va­lit­tu lan­noit­teen ni­mek­si, kos­ka se kuu­los­taa bi­o­lo­gi­sem­mal­ta.

Ky­sei­nen lan­noi­te koos­tuu mi­ne­raa­leis­ta, jot­ka ovat vai­ke­a­liu­koi­sia: esi­mer­kik­si flo­go­piit­ti, apa­tiit­ti ja kal­siit­ti. Näin ol­len sen lan­noi­tus­te­ho on hy­vin heik­ko.

Kari Ko­jo­nen

fil.tri, do­sent­ti, ge­o­lo­gi

Kus­ta­vi