JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Kolumnit
21.11.2020 18.50

Säädyiltä talonpojille ja torppareille

Lain ke­hit­ty­mi­nen ja va­paan ta­lon­po­jan olo­jen pa­ra­ne­mi­nen kul­ki­vat käsi kä­des­sä isos­ta re­duk­ti­os­ta al­ka­en. Sii­hen vai­kut­ti­vat 1680-lu­vul­la ta­pah­tu­nut pa­lau­tus­la­ki, jon­ka seu­rauk­se­na syn­tyi suu­ri jouk­ko kruu­nun ta­lon­poi­kia en­tis­ten aa­te­lis­ton lam­puo­tien ti­lal­le. Seu­raa­val­la vuo­si­sa­dal­la ke­hi­tys joh­ti useim­pien ky­lien koh­dal­la tar­peel­li­seen iso­ja­koon. Myös muut sää­dyt kal­lis­tui­vat ta­lon­poi­kais­puo­lu­een vaa­ti­miin uu­dis­tuk­siin.

Maas­sam­me ta­pah­tui 1700-lu­vul­ta al­ka­en yh­teis­kun­nal­lis­ta ke­hi­tys­tä, joka vai­kut­ti myös maa­o­mis­tuk­sen uu­del­leen suun­tau­tu­mi­seen. Ai­kai­sem­min ai­no­as­taan aa­te­li­sil­la oli oi­keus omis­taa maan­luon­toa. Vas­ta 1700-lu­vun al­ku­puo­lel­la asi­aan saa­tiin muu­tos. Sii­hen vai­kut­ti rat­kai­se­vas­ti ta­lon­poi­kais­puo­lu­een läpi saa­ma pe­rin­nök­si­os­to-oi­keus. Tämä as­tui voi­maan heti vuo­si­sa­dan puo­li­vä­lin jäl­keen. Näi­tä lu­nas­tuk­sia teh­tiin­kin vä­lit­tö­mäs­ti var­sin run­saas­ti.

Seu­raa­va etap­pi maa­no­mis­tu­soi­keu­teen saa­tiin vuo­den 1918 torp­pa­ri­lais­ta, joka mah­dol­lis­ti laa­jak­si pai­su­neen torp­pa­ri­ky­sy­myk­sen rat­kai­se­mi­sen. Seu­raa­va vuo­si­kym­men oli­kin vil­kas­ta ai­kaa vil­je­ly­torp­pien sekä mä­ki­tu­pa­lais­ten lu­nas­taa ti­lo­ja omis­tuk­seen­sa.

As­kais­ten suur­ti­lois­ta oli­vat Ah­ti­nen ja Au­tu­nen ta­lon­poi­kai­so­mis­tuk­ses­sa jo 1800-lu­vul­la. Puk­ki­la pää­si seu­raan heti 1900-lu­vun alus­sa ja Po­ti­la vuon­na 1914, mui­den ol­les­sa edel­leen sää­ty­läis­ten asu­ma­kar­ta­noi­ta.

Han­nu­la säi­lyi 1900-lu­vul­la pit­kään kaup­pa­neu­vos Axel Vik­lun­din omis­tuk­ses­sa, kun­nes hän myi ti­lan maan­vil­je­li­jä Uu­no Im­ma­lal­le vuon­na 1935. Sitä en­nen ti­las­ta loh­kot­tiin kak­si asun­to­ti­laa.

Lem­pi­saa­ren omis­ta­ja­na on jat­ka­nut von Haart­man -suku vuo­des­ta 1823 al­ka­en ai­na 2000-lu­vul­le. Ti­lan vil­je­lyk­set ovat ol­leet yh­dys­vil­je­lyk­ses­sä 1840-lu­vul­la Me­ri­mas­kun Ko­ve­rin ja 1880 al­ka­en Rau­duis­ten kans­sa. Lem­pi­saa­ren ti­luk­set ovat ol­leet vuok­ral­la vuo­des­ta 1957 al­ka­en Me­ri­mas­ku­lai­sel­la vil­je­li­jäl­lä. Kar­ta­no me­net­ti vuo­den 1918 torp­pa­ri­lain seu­rauk­se­na kuu­si lam­puo­ti­ti­laa, kol­me torp­paa ja lu­kui­san jou­kon mä­ki­tu­pia ja yli 350 heh­taa­ria vil­je­lys­maa­ta. Jat­ko­so­dan seu­rauk­se­na kar­ta­nol­ta pak­ko­lu­nas­tet­tiin muun mu­as­sa Rau­duis­ten si­vu­ti­la sekä mai­ta Kaup­pis­ten ky­läs­tä.

Lou­hi­saa­ren kar­ta­no­ti­la koki torp­pa­ri­lain myö­tä mer­kit­tä­vän me­ne­tyk­sen maa­o­mai­suu­den mää­räs­sä. Vie­lä vuok­ra­vil­je­li­jöi­nä ole­vat alus­ta­lais­ti­lat al­koi­vat it­se­näis­tyä. Uu­dem­man ja lä­hes koko As­kais­ten ky­lää kos­ke­van pak­ko­lu­nas­tuk­sen koh­teek­si kar­ta­no jou­tui tal­vi- ja jat­ko­so­dan jäl­keen. Alu­eel­le asu­tet­tiin mo­nia Kuo­le­ma­jär­ven evak­ko­per­hei­tä.

Vuo­den 1918 lain sal­li­mis­sa puit­teis­sa myös Ah­ti­nen ja Au­tu­nen suu­ri­na ta­lon­poi­kais­ti­loi­na me­net­ti­vät maa­o­mai­suut­taan. Lain pe­rus­teel­la it­se­näis­tyi Ah­tis­ten ti­lal­ta kak­si torp­paa, yk­si loh­ko­ti­la ja seit­se­män mä­ki­tu­paa, yh­teen­sä 98 heh­taa­ria maa­ta. Au­tu­sis­ta vuo­den 1918 la­kiu­u­dis­tus mah­dol­lis­ti laa­jan jou­kon mä­ki­tu­pa­lai­sia sekä kah­den tor­pan it­se­näis­tyä. Au­tu­sen alue, joka oli osa kir­kon­ky­lää, muo­dos­ti asu­tus­taa­ja­man, jol­la oli noin kol­me­kym­men­tä mä­ki­tu­paa. Näi­den mu­ka­na ka­to­si noin 30 heh­taa­ria vil­je­lys­maa­ta.

Mer­kit­tä­vä muu­tos on ta­pah­tu­nut run­saan kol­men vuo­si­sa­dan ai­ka­na. Sää­ty­läi­so­mis­tuk­ses­ta luo­pui en­sim­mäi­sek­si Ah­ti­nen, vuon­na 1878, jol­loin Nou­si­ai­sis­ta ko­toi­sin ol­lut Mat­ti Adolf Ju­hon­poi­ka Pe­täs­mä­ki os­ti ti­lan evers­ti Sa­la­din Gru­ne­rin pe­ri­kun­nal­ta ja ot­ti su­ku­ni­mek­seen Ah­ti­nen. Vuon­na 1885 oli vuo­ros­sa Au­tu­nen, jon­ka os­ti 24-vuo­ti­as, myös Nou­si­ais­ta ko­toi­sin ol­lut, Juho Wil­helm Ju­hon­poi­ka. Hän ot­ti vä­lit­tö­mäs­ti su­ku­ni­mek­seen Au­tu­nen. Puk­ki­lan en­sim­mäi­nen ta­lon­poi­ka oli vuon­na 1901 al­ka­en Li­von­saa­ren Toi­va­sis­ta ko­toi­sin ol­lut Jo­han­nes Toi­va­nen.

Seu­raa­va maa­re­for­mi syn­tyi so­dan seu­rauk­se­na 1940-lu­vul­la. Se oli vält­tä­mä­tön lä­hin­nä Kar­ja­lan siir­to­lais­vä­en asut­ta­mi­sek­si. Toi­men­pi­teen seu­rauk­se­na maa­seu­dun ti­la­mää­rä li­sään­tyi kun­nis­sa, jois­sa oli pe­rin­tei­ses­ti suur­ti­lo­ja.

Täl­lai­sek­si kun­nak­si voi­daan ni­me­tä myös As­kai­nen, jos­sa oli vie­lä seit­se­män ti­laa, joil­ta asu­tus­toi­min­ta pak­ko­lu­nas­ti maa­ta. Ky­sei­set ti­lat oli­vat Ah­ti­nen, Au­tu­nen, Lem­pi­saa­ri, Lou­hi­saa­ri, Han­nu­la, Po­ti­la ja Puk­ki­la.

Vii­me so­tien jäl­kei­sen asu­tus­lain pe­rus­teel­la pak­ko­lu­nas­tet­tiin maa­ta kai­kis­ta edel­lä mai­ni­tuis­ta ti­lois­ta, yh­teen­sä sa­to­ja heh­taa­rei­ta, eni­ten Lem­pi­saa­res­ta ja Lou­hi­saa­res­ta.

Mark­ku Leh­to