Suo­men His­to­ri­al­li­sen seu­ran toi­mit­ta­mas­sa His­to­ri­al­li­ses­sa Ar­kis­tos­sa (osa XLII/1935) on Väi­nö Voi­jon­maan kir­joit­ta­ma mie­len­kiin­toi­nen ar­tik­ke­li kos­kien Ete­lä-Poh­jan­maan asu­tuk­sen al­ku­pe­rää. Mie­len­kiin­toi­sek­si sen te­kee ar­tik­ke­lin mo­net läh­tö­tie­dot, jot­ka kir­joit­ta­jan mu­kaan ovat läh­töi­sin muun mu­as­sa Me­ri­mas­kun Is­ko­las­ta, Naan­ta­lin au­kon Mäl­sä­län ky­läs­tä sekä Kar­va­tin mui­nais­pi­tä­jän alu­eel­la.

Var­sin­kin Vöy­rin alu­eel­la on run­saas­ti pai­kan­ni­miä, jot­ka var­sin pe­rus­tel­lus­ti voi­daan tul­ki­ta ete­län ”poh­jan­kä­vi­jöi­den” tu­li­ai­sik­si pai­kan­ni­mis­töön. Nämä pai­kan­ni­met, jois­ta osan Voi­jon­maa mai­nit­see löy­ty­vän jopa kes­ki­a­jan sup­peis­ta asi­a­kir­jois­ta, ovat pää­sään­töi­ses­ti sa­mo­ja, joi­ta esiin­tyy myös ete­län Kar­va­tin pik­ku­pi­tä­jän kes­ki­ai­kai­ses­sa pai­kan­ni­mis­tös­sä, ku­ten Skep­pars ja Skep­ps­hol­men.

Näi­tä poh­jan­kä­vi­jöi­den asuin­kar­ta­noi­ta on Voi­jon­maan mu­kaan ol­lut Naan­ta­lin seu­dul­la sekä Vak­ka-Suo­mes­sa usei­ta. Erää­nä sel­lai­se­na oli Rai­si­on Kert­tu­las­sa mai­nit­tu po­hi­lai­sen kar­ta­no, joka viit­taa me­ren­kul­ki­joi­den läh­tö­paik­ka­kun­taan. Yk­sit­täi­siä mai­nin­to­ja po­hi­lai­sis­ta on muun mu­as­sa My­nä­mä­es­tä.

Mie­len­kiin­toi­sen ky­sy­myk­sen pa­ris­sa he­rää uu­sia ky­sy­myk­siä. Var­sin­kin var­hais­kes­ki­a­jan ja sitä van­hem­man ajan raja-ai­koi­na liik­kui run­saas­ti vaih­to­eh­to­ja us­kon ja us­ko­mus­ten alu­eel­la. Var­si­nais­ta to­tuut­ta on vai­kea ero­tel­la. To­tuus sa­man­kal­tais­ten ni­mien siir­ty­mi­ses­tä Naan­ta­lin seu­dul­ta kau­as poh­joi­seen ei lie­ne sat­tu­maa vaan seu­raus­ta ete­län voi­mak­kaas­ta muut­to­liik­kees­tä. It­se asi­aa ei lie­ne tut­kit­tu ko­vin sy­väl­li­ses­ti.

Naan­ta­lin alu­eel­la ja Vak­ka-Suo­mes­sa asi­an te­kee mie­len­kiin­toi­sek­si mo­net tääl­lä vie­lä mer­kit­tä­vät ky­län ni­met, ku­ten edel­lä mai­ni­tus­sa Kar­va­tis­sa ole­va Poh­ja­lai­nen, joka si­jait­see oma­na ky­lä­nään ny­kyi­ses­sä Me­ri­mas­kus­sa. Mui­ta­kin ”al­ku­ko­te­ja”, ku­ten Ak­ko­la ja Mäl­sä­lä muo­dos­ta­vat edel­leen omat maan­tie­teel­li­set koh­teen­sa.

Ky­rön­jo­en suis­to, Kvev­lak­sin seu­dul­la, an­taa eri­tyi­sen his­to­ri­al­li­sen mer­ki­tyk­sen, kos­ka siel­lä on hy­vin mo­nia Naan­ta­lin au­kon muis­to­ja, jot­ka viit­taa­vat Ota­van ja Kar­va­tin vie­lä ny­kyi­sin ole­viin ky­liin. Koi­vu­lah­den Mäl­so­rin (Mäl­sä­lä) al­ku­ko­din ole­te­taan ole­van Me­ri­mas­kun Mäl­sä­län ky­läs­sä. Myös Mus­ta­saa­ren poh­joi­so­sas­sa ole­va Isk­mon saa­ren nimi viit­taa (maa­kir­ja 1540) läh­tö­koh­tai­ses­ti Me­ri­mas­kun Is­ko­laan.

Mark­ku Leh­to