Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Vaalit Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Muut lehdet Kolumnit Pääkirjoitukset

Uusia maatalousyrittäjiä poikkeuksellisen paljon

Viime vuosi oli huippuvuosi maataloudessa kahdella mittarilla mitattuna. Maataloudessa investointiin enemmän kuin vuosikausiin. Ely-keskukset myönsivät koko maassa rahoitusta yli 2 000 investointiin, avustuksena yhteensä yli 117 miljoonaa euroa ja korkotukilainana 135 miljoonaa euroa. Lisäksi Ely-keskukset myönsivät viime vuonna aloitustukea peräti 447 nuorelle maatalousyrittäjälle. Aloitustukien määrä oli selvästi keskimääräistä suurempi: viime vuoden aloitustuet muodostivat lähes 40 prosenttia tällä EU-rahoituskaudella myönnetyistä aloitustuista. Sukupolvenvaihdoksia tiloilla vauhditti luopumustukilain muutos. Viime vuosi oli viimeinen vuosi, jolloin tilanpidosta luopujat saivat luopumistukea – tästä vuodesta lähtien sitä ei voi enää hakea. Katri Vuori, 29, ja Aki Vuori, 31, ovat näitä nuoria, jotka ryhtyivät maatalousyrittäjiksi viime vuonna. Pariskunta osti Katrin vanhempien tilan Vehmaalta. – Vanhempani ovat vasta vähän yli viidenkymmenen. Isä tekee myös hitsaajan töitä ja heillä oli mahdollisuus lopettaa maatilan pito vaikkeivat vielä jääneet eläkkeelle, Katri Vuori kertoo. Pariskunta pääsi näin toteuttamaan unelmaansa.   Katri ja Aki Vuori hankkivat ylämaankarjaa jo vuonna 2010 harrastuksena. Ensimmäisenä vuonna he hankkivat kaksi sonnia ja neljä hiehoa. Eläimet sijoitettiin Katrin vanhempien tilalle, he itse asuivat toisaalla. – Kävimme täällä niitä sitten hoitamassa. Vähitellen ylämaankarjaa hankittiin lisää. – Ehkä isä ajatteli, että nyt meidän on tultava tilalle hoitamaan karjaa, kun sitä on jo niin paljon, Katri Vuori naurahtaa. Nyt Karanluodon tilalla Vehmaalla on lähes 60-päinen ylämaankarjalauma ja nuorella parilla on suunnitelmia lisätä päälukua lähes sataan. Tila on sen verran pieni, että mitään investointitukia nuoret eivät ole saaneet. Aki Vuori pitää tukijärjestelmää epäoikeudenmukaisena: – Pitäisi olla niin, että kaikki maatalousyrittäjät saavat saman prosentin mukaan investointitukea. – Nykyinen tukijärjestelmä ohjaa siihen, että jos tuet jossain vaiheessa loppuvat, niin moniko tila jää jatkamaan, hän kyseenalaistaa. Koska Katri ja Aki Vuori eivät saaneet investointitukea, heidän piti miettiä ratkaisunsakin siltä pohjalta. Karjaroduksi valikoitui ylämaankarja, koska eläimet viihtyvät ulkona ympäri vuoden. Niille riittää suojaksi katos. – Koska tilalla ei ole ollut aiemmin mitään eläimiä, meidän olisi pitänyt lehmille rakentaa iso navetta. Tällä ratkaisulla meidän ei tarvinnut ottaa lainaa niin paljon, Aki Vuori selittää.   Vuoret ovat seuranneet huolestuneena tilojen määrän laskua. Etenkään nuoret eivät pysty tekemään suuria investointeja. Lisäksi tilan jatkaminen ei houkuttele, jos yrittäjäksi pitäisi ryhtyä vasta vanhempien eläköityessä. – Jos tälläkin tilalla sukupolvenvaihdos olisi tehty vasta kymmenen vuoden päästä, meillä olisi ollut elämä jo toisaalla, Aki Vuori sanoo. Hän tekee maatilan töiden lisäksi kone- ja maaurakointia. Katri Vuori taas työskentelee päiväkodissa. Nyt he suunnittelevat, että toinen voi keskittyä noin kymmenen vuoden päästä vain tilan hoitoon. Siihen asti pitää tehdä töitä pitkiä päiviä toisaalla ja tilalla.   Tila on kokenut melkoisen muutoksen. Katrin vanhemmat keskittyivät vain kasvinviljelyyn. Nuori pari viljelee enää varhaisperunaa. Tilasta on tullut karjatila. Perheeseen kuuluu yrittäjäparin lisäksi kaksi lasta: Väinö , 10, ja Veera , 7 sekä pari kissaa, pari koiraa ja karjan lisäksi tilalla on myös pari afrikkalaista kiliä. Katri ja Aki Vuori sanovat elävänsä nyt unelmaelämäänsä. – Olin 2-vuotias, kun olin maatalousnäyttelyssä nähnyt sonnin ja sanonut, että tuollaisen minä joskus hankin. Nyt minulla on sonneja, Aki Vuori hymyilee. Perhe myy kaiken lihan suoraan tilalta sekä Reko-myynnissä. Lisäksi he toimittavat lihaa muutamaan grilliin ja ravintolaan. Tukkukauppa maksaisi lihasta huonomman hinnan. Sitä Katri ja Aki toivovat, että kuluttajat ymmärtävät arvostaa kotimaista ruuantuotantoa ja arvostus näkyisi myös hinnoissa. Esimerkiksi naudanlihan suhteen Suomi ei ole enää omavarainen. Lihaa tuodaan tänne Puolasta, Saksasta ja Tanskasta. – Suomessa tuotetaan enää 80 prosenttia siitä mitä täällä kulutetaan. Mitäs jos ruuantuotanto kotimaassa tästä vielä vähenee? Tuskinpa ulkomaista lihaa tänne polkuhinnalla loputtomiin tuodaan, Aki Vuori sanoo.   Videossa tilan vasikoita