Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Tulipalon alkusammuttaminen on myös ympäristöteko

Viime vuonna 18 henkilöä olisi saanut pahempia palovammoja, jos palo olisi saanut kehittyä vapaasti ilman alkusammutustoimia. Omaisuutta pelastui 85 miljoonan euron edestä ihmisten omatoimisuuden ansiosta. Luvut perustuvat Pelastusopiston tekemiin laskelmiin.   Tulipalo on myös uhka ympäristölle. Alkusammutuksen ansiosta ilmakehään pääsi kuitenkin 1400 tonnia vähemmän hiilidioksidia ja 60 tonnia vähemmän pienhiukkasia palon vapaaseen kehittymiseen verrattuna. Arvot on saatu vertaamalla tulipalojen keskimäärin aiheuttamia päästöjä alkusammutettujen palojen määrään.   – Vaikka laskelmat eivät ole tarkkoja, vaikutuksen ne osoittavat selvästi. Alkusammutuksella on erittäin suuri merkitys ympäristöllisesti ja inhimillisesti, kertoo Pelastusopiston tilastosuunnittelija Johannes Ketola.   Parantamisen varaakin on.  Suomessa oli viime vuonna 200 sellaista rakennuspaloa, joissa alkusammutusta ei edes yritetty, vaikka palopaikalla oli ihmisiä ja alkusammutusvälineitä.   Alkusammutus on kansalaistaito, joka on jokaisen opittavissa. Eri puolilla maata järjestetään AS1-alkusammutuskoulutusta, jonka kehittämisestä ja laadun varmistamisesta vastaa Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö.   – Rivakka toimeen tarttuminen itseään vaarantamatta on välttämätöntä tulipalossa. Tärkeintä on pelastaa vaarassa olevat, sanoo kehittämispäällikkö Heli Hätönen SPEKistä.   – Alkusammutustaitojen hankkiminen on hyvä ja käytännönläheinen tapa varmistaa sekä ihmisten että omaisuuden turvaaminen. Tulipalotilanteeseen joutuminen on pelottava kokemus, mutta koulutuksen jälkeen on helpompaa ryhtyä osaaviin toimiin palon sammuttamiseksi.