Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Vaalit Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Muut lehdet Kolumnit Pääkirjoitukset

Kirja: Maaseudulla ovat monen muistot

Oiva Mäenpää: Minun kotini maaseutu, 176 s. Kustantaja Valmiixi Maaseutu on ollut usean suomalaisen kasvuympäristö. Edelleenkin moni muistelee lapsuudenmetsiään, mummolaa, onkiretkiä, maaseudun säitä, lumisia talvia ja vanhempien ahkeruutta. Oiva Mäenpää on koonnut näitä kokemuksia ja muistoja 55 kuvitettuun tarinaan toistenkin luettavaksi. Talvet ovat kaikkien mielessä. Mäenpää kirjoittaa ” Talvet ovat pitkiä ja kylmiä. Luntakin on paljonlaisesti. Poika hiihtää latuja lähipelloille ja mummolan metsään. Isä tervaa sälesuksia. Ne eivät luista kylän hiihtokilpailuissa, pohjiin takertuu kymmensenttinen paakku. On ongelmakeli. Poika haukkuu isän toivottoman huonoksi voitelijaksi.” Näitä muistoja on monella. Ja tuolloin hiihtivät kaikki! Vielä 50 vuotta sitten ei kaikilla perheillä ollut televisiota ja lapset leikkivät enimmäkseen ulkona. Tällöin ideoitiin ja tehtiin. Syntyi majoja, lumilinnoja, käytiin luonnossa ja rohkeimmat seikkailivat jopa jäälautoilla. Mutta ennen kaikkea syntyi kokemuksia ja muistoja ja yhdessä tekemisen maku. Näistä ajoista on syntynyt paljon elinaikaisia ystävyyssuhteita. Mäenpää tuo tarinoissaan omakohtaisesti hyvin esille niitä kokemuksia, joita syntyi ja myös, miten hänen luonto- ja valokuvausharrastuksensa alkoi. Kyläkoulun kirjastosta lainatusta Hans Lidmanin kirjasta ”Onnelliset vuodet” tuli kirja, joka ei koskaan päästänyt pihdeistään. Kirjassa on samoja aineksia kuin monelle tutussa Mark Twainin ”Huckleberry Finnin seikkailut” -kirjassa. Painovuosien väli oli 91 vuotta. Kirjassa on muisteltu paljon luontoelämyksiä ja kuvaustilanteita, mutta joka tarinaan liittyy kiinteästi maaseutu ja sen ympäristö. Tutuksi tulevat hirvet, pöllöt ja muut metsän eläväiset. Kirjoittaja pohtii myös maaseutua ja sen tulevaisuutta. Hän kokeekin, että ”maataloudesta on tullut monimutkaisten säädösten sekasotku, jossa tilat yrittävät soveltaa lisääntyvien velvoitteiden säädöskokoelmaa. Emme taida enää saada entistä maaseutua takaisin”. Kirjaan eläytyi ja siinä tuli luettua yhdellä istumalla monta tarinaa peilaten omia lapsuuden muistoja. Mäenpää on tehnyt puhuttelevan kirjan. Olisin toivonut enemmän vanhoja maaseutukuvia ja uusistakin olisin osan karsinut pois ja samalla saanut taittoon rauhallisemman otteen. Puhutteleva kirja. Antti Karlin