Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Vaalit Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Muut lehdet Kolumnit Pääkirjoitukset

Ennustettu lämpöaalto voi tehdä tepposet kasvustoille

Tässäkö se talvi nyt oli, saattaa moni kysyä. Todennäköinen oikea vastaus on, että ei ollut. Nyt on vasta helmikuun puoliväli, ja esimerkiksi viime vuonna kovimmat pakkasjaksot tulivat vasta maaliskuussa. Mielenkiintoinen kysymys on, mitä luminen talvi tekee peltolohkoille. Se riippuu täysin lähipäivien sään kehityksestä, sanoo Vehmaan maaseutupäällikkö Petri Puustinen. – Jos nyt ennustetut 7–8 asteen lämpötilat toteutuvat ja sulattavat lumipeitteen, ja päälle tulee tiukka pakkasjakso, niin syysviljat ovat vaarassa. Nyt tilanne on hyvä, syksyllä syysvilja orasti kauniin vihreänä, eikä maa ole jäässä. Tämä tuilanne olisi hyvä myös pohjaveden kannalta, että sulava lumi pääsisi imeytymään maahan. Jäätilanne Vakka-Suomen rannikkoalueella on vaihtelevan vaarallinen. Taivassalon Ihattulan edustalla vielä kuljetaan moottorikelkoilla ja mönkijöillä, ja Rouhunaukolla on jäätä, kertoo Teijo Lindström. – Enää jään päällä ei ole vettä. Sohjoa oli parhaimmillaan 10–15 senttiä, nyt peitteen paksuus on noin 25 senttiä, mutta ei se kaikki suinkaan ole kunnon jäätä. Rouhunaukolle vielä voi mennä, mutta siitä eteen päin en lähtisi. Ei täältä Ihattulasta jäätä pitkin Hakkenpäähän pääse. Eikä Hakkenpään edustallakaan jäälle ole turvallista mennä, jos ei tunne virtauksia Myös Lindström pelkää ennustetun lämpimän föönituulijakson vaikutuksia. – Jos alkaa tulla, vajaan kymmenen asteen lämpötiloja, niin siinähän menee puutarhakasvit silmuille. Kustavissa kalastava Jukka Lehtinen toteaa, että Iniön aukko ei ole jäässä, vaikka Ilmatieteen laitoksen uusi Balfi-palvelu niin ilmoittaisikin. – Kyllä siellä jossain kohdissa voi jäätä olla, mutta niin ei voi sanoa, että sitä olisi 20 senttiä. Iniöläinen kalastajakin veti verkkonsa pois huonon jäätilanteen johdosta. Ströömi on auki, Tuulvesi on jäässä, mutta en menisi. Samaa todetaan Susiluodon merivartioasemalta. – Jään rakenne on erittäin heikko ja kerroksinen. Todellisen jään paksuus vaihtelee suuresti paikasta riippuen. Tässä asemanlahdella jäätä on noin 15 senttiä, mutta avovettä on jo kaksoisviitoituksen jälkeen. Jäänmurtajaa on Uudenkaupungin satamassa tarvittu vain hetkittäin, kertoo satamajohtaja Esa Soini. – Se on kohvajäätä, jossa on paljon ilmaa. Kunnon teräsjäätä on tuskin lainkaan. En tarkalleen tiedä, missä avoveden raja kulkee, mutta tuulet ovat tehokkaasti hajottaneet jäätä ulompana.