Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Kuntatalous ei kestä heikennyksiä

Kuntaliitossa ollaan huolissaan kuntien tilanteesta. Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen totesi keskiviikkona, että kuntatalous on ajautunut kriisiin. Karhusen mukaan kunnille ei saisi antaa enää yhtään tehtävää ilman sille osoitettua rahoitusta. Kuntakenttä ei enää yksinkertaisesti kestä heikennyksiä. Kuntaliiton ääni alkaa kumista kovemmin, kun kyse ei olekaan enää pienistä kriisikunnista. Nyt taloudessa kompuroivatkin maakuntien suurimmat kaupungit. Turku, Tampere, Oulu, Kouvola ja Rovaniemi tekivät viime vuonna heikon tuloksen. Espoo teki hyvän tuloksen, mutta on velkaantunut kriisikriteerirajalle. Tänä vuonna sama samba soi, sillä kuudesta isosta kaupungista neljä tekee alijäämää. Velkainen Espoo ei ole tässä joukossa, vaan kaupunki tavoittelee tänä vuonna liki 50 miljoonan euron ylijäämää. Myös Helsinki tekee tänä vuonna hyvää tulosta. Alijäämäporukassa ovat Turku, Tampere, Vantaa ja Oulu. Kuntaliiton kuntatalousyksikön johtaja Ilari Soosalu arvioi, että isoilla kaupungeilla huonon tuloksen selittää pääosin heikko verokehitys. Ei se kaikkea kuitenkaan selitä, sillä ei verokehitys hyvä ole ollut pienemmissäkään kaupungeissa. Esimerkiksi Uudenkaupungin verotulo jäi miljoona euroa alle alkuperäisen talousarvion ja 2,1 miljoonaa euroa Kuntaliiton kevään arviosta. Silti kaupunki tekee ylijäämää peräti 1,8 miljoonaa euroa, kun talousarviossa ylijäämä oli noin 400 000 euroa. Monissa muissakin kunnissa on tehty ylijäämää, vaikka valtionosuusleikkauksetkin ovat olleet raskaita. Vaikuttaa siltä, että suurissa kaupungeissa uudistushalu ohittaa nyt talouden tasapainottamisen. Esimerkiksi Espoon jättivelkaantumisen taustalla on kaksi suurta investointia: sairaala ja Länsimetro. Tampere rakentaa ratikkaa ja Turun päättäjät joutuvat nyt tarkkaan punnitsemaan, onko kaupungilla oikeasti varaa ratikkaan. Lamavuosien jälkeen kaupungeissa on kova halu satsata ja rakentaa. Myös Uudessakaupungissa on käyty keskustelua siitä, miten kaupungin talous kestää sivistys- ja hyvinvointikeskuksen rakentamisen ja A-sairaalan oston yhtä aikaa. Toisaalta kaupungissa ei ole rakennettu uutta vuosikymmeniin. Jos nyt ei rakenneta, niin koska sitten? Kuntakentällä tuskin koskaan enää on liiemmälti rahaa. Väestörakenteemme pitää siitä huolen.