Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Vaalit Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Muut lehdet Kolumnit Pääkirjoitukset

Energiaratkaisuista

Aamulla Tuomaksen tuvalla oli puhetta ylioppilaskirjoitusten aiheista 50 vuotta sitten. Omat muistikuvani kirjoituksista painuivat mieleeni, kun kokeen jälkeen menin Mynämäen pappilaan serkkujen luo. Kirkkoherra Tuomo Routama kysyi minulta ainekirjoituksen aihevalintaa. Hän totesi minun varmaankin kirjoittaneen otsikolla ”Voi maataloutemme ongelmia” aiheesta, kauhistuin kun olin kirjoittanut otsikolla ”Voimataloutemme ongelmia”. Aiheen väärinymmärtäminen olisi ilman muuta merkinnyt hylkäämistä tutkintolautakunnassa. Jospa jostain saisi kirjoituksen kopioiduksi. Lienevätkö josain tallessa? Olisi mielenkiintoista saada ne lukea, koska ydinvoimakysymykset ovat edelleen kovin keskusteltu aihe. Suomi on sitoutunut Hanhikivi- projektiin ja paljon on jo asiaa ”petattu”. Kun ydinvoimaa silloin 50 vuotta sitten tosissaan suunniteltiin, ja sitten alettiin rakentaa Loviisan edustalle 1971 ja Olkiluotoon 1974. Inkoon Koppernäsin suunniteltu ydinvoimala ei koskaan saanut poliittisten päättäjien suostumusta,vaikka se nykyhekellä olisi ollut järkevä päätös. Helsinki olisi saanut katunsa ja kiinteistönsä lämmitetyksi sähköntuotannon ”hukkalämmöllä”. Politiikan päätöksen tekijöiltä puuttui rohkeus. Tällä hetkellä niin Loviisa kuin Olkiluotokin tuottavat lämpösaastetta, joka tulevaisuudessa ”näkyy”rannikkovesissä. Jos tai kun Olkiluoto 3 valmistuu tulee ”hukkalämpöä” Rauman edustalle plus 15C lämmennyttä lauhdevettä 30m/3 sekunnissa,ja sähköoppia saaneet diplomi-insinöörit sanovat, ettei siitä voi lämpöä hyödyntää, mutta + 4 asteisesta porakaivovedestä saa runsaalla hyötysuhteella lämpöenergiaa. Vuonna1972 miesvoittoisen seurueen kanssa kävimme tutustumassa Naantalissa IVO:n kivihiilivoimalaan. Joku yksinkertainen sikafarmari kysyi laitosesittelyn jälkeen, että onko mitään järkeä lämmittää tuota Kopeen tehtaan rantaa kivi-hiilellä? Niin vastasi vieläkin politiikassa toimiva käyttöpäällikkö, että kuule tämä sähkön tuottaminen on niin hyvä bisnes, ettei ole mitään merkitystä mihin hukkalämpö menee. Tänään Raisio jaTurku saavat kaukolämpöä ja sähkön tuotanto on sivubisnes. Kuten lähes tulkoon kaikki ymmärtävät, ei Suomen leveysasteilla ole aurinko-lämpö-ja tuulivoimaloilla mitään suurempaa merkitystä. Kolmenkymmenen asteen pakkasella ei kukaan toivo tammikuussa lämmittäviä tuulia ja aurinkoa ei näy pohjoisessa. Mahdollisuus varastoida energiaa on vanha tieto siitä, että tällä hetkellä ainoa keino on biomassan kasvatus kasvukaudella. Metsä, kaikenlainen, on pellon lisäksi, varmin biomassan varasto kylmään aikaan varauduttaessa. Metsä sitoo energiaa tehokkaasti koko kasvukauden ja nyky-ja varsinkin tuleva teknologia voi tuottaa valtavasti uusiutuvaa materiaalia ja energiaa. Järkevällä metsänhoidolla Suomi on uusiutuvan maailman kärkimaita. Tero Raimoranta