Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Vaalit Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Muut lehdet Kolumnit Pääkirjoitukset

Matkailuhanke nosti esille kyliä valtatien lähistöllä – Asema ehostui Nousiaisissa, reittejä Maskuun ja Mynämäkeen

Syyskuussa 2016 startannut Matkaillen kylillä -hanke on jo loppusuoralla. Hanke päättyy virallisesti maaliskuun lopussa, mutta liikkeelle lähteneitä matkailuideoita työstetään myös sen jälkeen. Hanke on tuottanut konkreettisia tuloksia Maskussa, Nousiaisissa ja Mynämäessä. – Hankkeen idea lähti siitä, että valtatie 8:n lähistöllä sijaitsevia, mutta vähän syrjään jääneitä kyliä haluttiin nostaa esille, koska lähimatkailu kiinnostaa. Kylissä ei välttämättä ollut resursseja lähteä kehittämään kohteita omin voimin. Lisäksi oma ympäristö voi sokaista niin, ettei sen mahdollisuuksia nähdä, Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaisten maiseman- ja luonnonhoidon asiantuntija Kaisu Wallin totesi hankkeen päätöstilaisuudessa Nousiaisissa. Nousiaisissa hankkeeseen lähti Aliskulman kyläyhdistys, joka ylläpitää vanhaa asemaa. – Asema on hyvässä kunnossa, joten keskityimme enemmän ympäristöön ja maisemaan, jotta aluetta saataisiin houkuttelevammaksi. Ympäristön hoito- ja käyttösuunnitelmaa voi toteuttaa myös jatkossa. Aseman hanketöihin kuului myös ryteikön keskelle piiloutuneen maakellarin maisemointi. Kyläyhdistyksen puheenjohtaja Jarmo Pyörre kehui hankkeen antia. – Tämä oli ensimmäinen hanke, jossa emme olleet itse vetovastuussa. Kun kyläyhdistys perustettiin vuonna 1994, niin olemme tehneet sen jälkeen eri hankkeissa valtavan määrän talkootyötä. Nyt yhdistyksessä meneillään oleva sukupolvenvaihdos antaa uskoa siihen, että asemalla on edessään hyvä tulevaisuus, Pyörre vakuutti. Kyläyhdistys toimi ensin pitkään vuokralaisena Ratahallintokeskuksen omistamissa tiloissa. Vuonna 2009 asema siirtyi yhdistyksen omistukseen, kun kunta avusti kaupanteossa käyttämällä ensin etuosto-oikeuttaan. Maskussa kylät osallistuivat hankkeeseen kehittelemällä pyöräily- ja vesistöreittejä. – Pyöräilyreitteihin haluttiin selkeyttä, etteivät ne olisi ihan siksakkia. Vesistöreiteistä on jo tehty esite, johon on merkitty seitsemän maihinnousupaikkaa. Koko reitin pituus on kolmisenkymmentä kilometriä, mutta aloittelija voi tehdä myös pienempiä lenkkejä. Reiteillä haetaan vetovoimaisuutta ja näkyvyyttä, mutta samalla myös asumisviihtyisyyttä, Wallin huomautti. Hankeyhteistyö Mynämäen kylien neuvottelukunnan kanssa tuotti pyöräilyreittejä etenkin Mietoisten ja Pyheen seuduille. – Se oli hienoa, että myös kunta ja yrittäjät lähtivät mukaan. Pyöräilyreittien avulla Mynämäki voi päästä paremmin Saariston rengastien matkailuimuun. Jatkossa tavoitteena on se, että reitit saadaan merkittyä maastoon. Mynämäkeen syntyi kolme pyörälenkkiä, joista jokainen on pituudeltaan kymmenkunta kilometriä. Reittejä yhdistelemällä pääsee polkemaan myös pidempiä matkoja. Päätöstilaisuuden osallistujat saivat vinkkejä Turun itäisten kuntien Tammireitit-hankkeen projektipäälliköltä Jouko Parviaiselta . Kuntarajat ylittävää reitistöhanketta kehitetään Kaarinassa, Liedossa, Paimiossa ja Sauvossa. – Valmiudet ovat hyvät, sillä alueelta löytyy luonto- ja kuntopolkuja, karttoja ja opasteita, monipuolista maastoa, idyllisiä teitä maaseutumaisemassa, nähtävyyksiä pilvin pimein sekä perinteitä ja tapahtumia, Parviainen luetteli. Parviainen kaipasi enemmän palvelupaikkoja, jotka ovat avoinna muutenkin kuin tilauksesta. – Pyöräilymatkailun juju on se, että halutaan yöpyä maaseudun autenttisissa ja tavanomaisissa kohteissa. Arki voi olla vierailijoille juhlaa. Paraisten kaupungin matkailuasiamies Martti Nilsson selvitti Saariston rengastien näkymiä. – Rengastien vahvuus on se, että matkan varrella on erilaisia kyliä. Toisaalta jotkut pitävät pyöräilyä kapeilla teillä jopa vaarallisena. Ihanne olisi se, että koko reitillä olisi pyörätie, mutta sellaisen rakentaminen ei ole halpaa touhua, Nilsson myönsi.