Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Vaalit Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Muut lehdet Kolumnit Pääkirjoitukset

Kulttuuria tuodaan nyt myös sairaaloihin

Elävää tai tallennettua musiikkia, kuvataidetta, kirjallisuutta –  kulttuuri on monenlaisia pieniä arkisia asioita. Kulttuuri kuuluu kaikille myös sairaalassa.   – Haluamme tuoda kulttuurin eri muodoissaan osaksi sairaalan arkea. Taidetta löytyykin täältä T-sairaalasta paljon. Voisimme kuitenkin avata sitä enemmän ja lisätä se käyttöä myös hoidossa, totesi sairaalan kulttuurihyvinvoinnin työryhmän jäsen, sairaalaylihoitaja Tuija Lehtikunnas.   Eläviä esimerkkejä musiikin hyvinvointivaikutuksista Tyks tutkii ja hoitaa -yleisöluentosarjan kuulijoille tarjosivat sairaalamuusikoiksi erikoistuvat musiikinopettaja Jyrki Myllylä ja sellisti Anna-Maaria Varonen. Kulttuurihyvinvoinnin yliopettaja Liisa-Maria Lilja-Viherlampi kertoi Turun taideakatemian jo vuonna 2009 alkaneesta kulttuurihyvinvoinnin kehittämistyöstä, jossa musiikkia on tuotu terveydenhoitoon sikiöstä saattohoitoon. Taideakatemian kouluttamat sairaalamuusikot vievät musiikkia sekä sairaaloihin että kotipalveluun. – Sairaala- ja hoivamusiikki ei ole musiikkiterapiaa. Musiikki on esittävää, osallistavaa, aktivoivaa, ilahduttavaa ja lohduttavaa, tiivistää Lilja-Viherlampi. Turun kulttuurikaupunkivuosi tarjosi hyvän mahdollisuuden viedä kulttuuria myös vanhusten hoitolaitoksiin. Kaskenlinnan sairaalan silloinen ylihoitaja Tuulia Koponen valmistelee projektista terveystieteen väitöskirjaansa. Taide on eri muodoissaan lisännyt elämänlaatua ympärivuorokautisessa hoidossa oleville vanhuksille. Se on voimaannuttanut ja lisännyt vuorovaikutusta sekä vähentänyt yksinäisyyden tunnetta. – Vanhusten kokemukset olivat rohkaisevia. Kulttuuria voisia olla enemmän, ”ettei tarvitsisi vain olla”. Vanhukset kokivat saaneensa yksilöllistä kohtelua ja vaihtelua arkeen. – Hoitajat näkivät hoidettaviensa yleisen masennuksen vähentyneen ja ilmapiirin muuttuneen positiivisemmaksi. Juteltiin enemmän ja spontaania lauluakin harrastettiin. Asukkaan tyytyväisyys toi hymyn myös hoitajan kasvoille. Hyvällä mielellä oleva asiakas koettiin myös helpommin hoidettavaksi, kertoi Koponen.   Tutkimusjohtaja, lääkäri ja antropologi Marja-Liisa Honkasalo pohti, miksi taide parantaa. Taide on sosiaalista vuorovaikutusta, keino käsitellä, sietää ja tehdä näkyväksi sellaista kärsimystä, jota ei voi poistaa. Taiteella on todettu tärkeä merkitys mm. erilaisissa yhteisötaiteellisissa hankkeissa esimerkiksi mielenterveyskuntoutujilla tai syrjäytyneillä. Taiteellisella toiminnalla voidaan kirvoittaa jäljelle jäänyttä luovuutta, jota on jokaisella potilaalla ja hoitajalla. – Hoitajan näkökulmasta taiteellinen työ lisää kykyä empatiaan. Esimerkiksi lääkäreiden koulutuksessa on käytetty kirjallisuutta avaimena potilaiden elämään. Sen kautta pääsee samaistumaan kärsivän potilaan asemaan.   Musiikki auttaa todistetusti aivosairauksista, kuten masennuksesta ja aivoinfarktista toipumisessa sekä lievittää Parkinsonin taudin ja muistisairauksien aiheuttamaa toimintavajausta. Aivojen kuntoutus perustuu hermoratojen uudelleen rakentumiseen, jota lyhytkin lempimusiikin kuuntelu päivittäin merkitsevästi tehostaa. Tahdistettaessa Parkinson-potilaan kävelyharjoituksia musiikilla on voitu muun muassa lisätä kävelynopeutta. – Musiikki lievittää muistisairauksien oireita. Alzheimerin tautia sairastavat muistavat lauletun tekstin paremmin kuin puhutun. Muisti paranee, käytöshäiriöt ja stressi vähenevät, aivojen verenkierto kiihtyy ja sydämen syke ja verenpaine laskevat, kertoo neurologian professori Seppo Soinila, joka on tutkinut musiikin vaikutuksia neurologisiin potilaisiin ja tuonut striimatun konsertin osastolle. Tuula Vainikainen Tekstin on tuottanut Tyks/Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri