Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Vaalit Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Muut lehdet Kolumnit Pääkirjoitukset

Päättäjillä pelko puserossa

Sivistys- ja hyvinvointikeskus sai maanantaina Uudenkaupungin valtuustolta sellaisen puumerkin, että nyt alkaa tapahtua. Valtuusto päätti käynnistää hankkeen kilpailutuksen. Kukaan salissa ei enää jarrutellut hankkeen käynnistämistä, mutta osa valtuutetuista hermoili, miten kaupungin talous hankkeen kestää. Valtuutetut kyselivät juuri niitä kysymyksiä, joita moni kaupunkilainenkin on pohtinut. Miten kaupungin rahat riittävät sekä sihy-keskukseen että terveyskeskuksen korvaaviin tiloihin? Nousevatko verot? Joudutaanko palveluista leikkaamaan? – Kyllä tässä housut tutisee ja pelottaakin. Tämä on suurin investointi, mitä minun poliittisella urallani ollaan päättämässä, Heli-Päivikki Laurén (sd.) totesi. Hankkeen projektipäällikkö Marko Kivistö esitteli valtuustolle kuvan, johon oli piirretty sihy-keskuksesta palleroita. Soikiot kuvasivat sitä, mitä toimintoja taloon eri käyttäjätahojen mielestä pitäisi saada. Oli tutkivan toiminnan oppimisalueita, leikin ja luovuuden alueita, digtecia ja ties mitä. Kun päättäjille yleensä esitellään kaavaehdotuksia ja rakennuspiirustuksia, niin kyllähän ne soikiot aika kuplilta vaikuttivat. Tomi Salo (kok.) totesikin ääneen sen, mitä todennäköisesti moni muukin salissa mietti. Salo sanoi, että kun kuullaan kaikkia käyttäjiä, hanke helposti paisuu ja lopulta edessä on sellainen möhkäle, ettei sitä ole varaa toteuttaa. Elinkaarihankkeessa on kuitenkin nyt menossa vasta se vaihe, kun paperille listataan toiveita ja vaatimuksia. Vielä ollaan siinä vaiheessa kuin sadussa Aladdin ja taikalamppu, että kaikki toiveet on mahdollista toteuttaa. Elinkaarikonsulttina toimivan WSP Finland Oy:n Jari Kaukonen selitti hyvin, mitä kilpailutukselliset neuvottelut käytännössä tarkoittavat. Vasta neuvotteluissa alkaa hahmottua, mitä sihy-keskukseen voidaan saada ja millä hinnalla. Tilaaja, eli kaupunki pääsee neuvotteluissa haarukoimaan, minkälaisia ratkaisuja kukin tarjoaja keksii, jotta kaupungin vaatimukset ja toiveet täyttyisivät mahdollisimman hyvin. Toiveita ei siksi tarvitse karsia etukäteen. Kaukonen vakuutti, että myös hintalappu kulkee koko ajan neuvotteluissa mukana. Kaupungin tekninen johtaja Jari Nikkari harmitteli, että keskustelu valtuustossa kääntyi euroihin. – Kun pitäisi päättää elinkaarimallin kilpailutuksesta, niin pelätäänkin rahoitusta. Nikkari korosti, että elinkaarimallin etuna on juuri se, että hankkeelle voidaan määritellä kattohinta. – Jos meidän kipuraja on 50 miljoonaa euroa, niin pitää asettaa se hintakatoksi. Kyllä tarjoajat sen siihen puristavat, hän sanoi. Lea Myllymäki (sd.) totesi siihen, että päättäjät ovat prosessissa eri vaiheissa ja tämä on päättäjille iso asia. Virkamiehiä keskustelu saattoi hiukan turhauttaa, mutta valtuutettujen ja kaupunkilaisten kannalta maanantainen keskustelu avasi monta asiaa. Erityisesti kaupungin talousjohtaja Anne Takalan seikkaperäinen selonteko siitä, miten kaupunki on taloudellisesti varautunut sihy-hankkeen taloudellisiin vaikutuksiin rauhoitti hermoilijoita. Takala kertoi, että kaupungin taloudellista kantokykyä on tutkittu vuodesta 2016 alkaen ja seuranta jatkuu yhä. Sihy-hankkeen rahoitusmallivaihtoehdoista on tilattu KPMG Oy:lta taloudellinen arvio. KPMG on Suomen arvostetuimpia talousanalyytikkoja. – Kyllä me tämä hoidetaan, meillä on tässä hyvä porukka, Nikkari totesi kaupungin tilaajaryhmän puolesta. Nikkarin lisäksi tilaajaryhmään kuuluvat kaupunginarkkitehti Leena Arvela-Hellén, pedagoginen erityisasiantuntija Inkeri Parviainen , projektipäällikkö Marko Kivistö, talousjohtaja Anne Takala sekä elinkaarikonsulttina toimivan WSP Finland Oy:n edustajat. Kyllähän virkamiehiin luotetaan. Valtuutetut vain haluavat tehdä sitä, mihin heidät on valittu: harkita, päättää ja kantaa vastuuta. Niin sen pitääkin olla.