Etusivu Uutiset Näköislehti Muut lehdet Yhteystiedot Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Kolumnit Pääkirjoitukset

Kunnissa isoja kouluratkaisuja

Vehmaan yhtenäiskoulun peruskivi muurattiin maanantaina. Oppilaiden pitäisi päästä uuteen kouluun jo syksyllä 2019. Vehmaalla haluttiin, että kunnan uusi koulu on nimenomaan hirsikoulu. Koulujen sisäilmaongelmia on ollut kunnissa niin paljon, että Vehmaa lähti hakemaan terveellistä rakennusratkaisua. Kunnassa uskotaan myös, että hirsikoululla on vetovoimaa. Se voisi houkutella kuntaan lapsiperheitä. Pudasjärvellä otettiin elokuussa 2016 käyttöön maailman suurin hirsikoulu. Koulukampuksessa toimivat yhtenäiskoulu, lukio ja kansalaisopisto. Vehmaan ja Pudasjärven hankkeilla on melkoinen kokoero, sillä Pudasjärven hirsikoulun hinnaksi tuli noin 40 miljoonaa euroa. Vehmaan hirsikoulun kustannusarvio on noin 7,5 miljoonaa euroa. Laamo Oy teki Vehmaalle KVR-urakkatarjouksen, jonka hinta on edullinen verrattuna moniin muihin vastaaviin hankkeisiin. Hirsi ei ole kuitenkaan mikään patenttiratkaisu sisäilmaongelmien välttämiseen. ”Hirsipääkaupungista” Pudasjärveltä löytyy tästäkin esimerkki. Pudasjärvellä joutui tänä keväänä remonttiin iso hotelli- ja toimistorakennus, joka on rakennettu hirrestä. Sisäilmaongelmat ovat lähtöisin lattiasta. Talon rakennusaikana ei ole varmistettu vinyylimattojen alustan kosteutta (Kaleva 27.2.2018). Luotto hirsirakentamiseen on kuitenkin edelleen kova. Honkarakenne toimittaa vuoden 2020 loppuun mennessä 34 hirsipäiväkotia eri puolille Suomea. Kouluratkaisuja pohditaan nyt useassa kunnassa. Maskun koulukirous on jatkunut jo vuosia. Nousiaisissa koulujen kuntotutkimukset jatkuvat. Uusikaupunki etsii parhaillaan elinkaarikonsulttia kouluhankkeelleen. Mynämäen valtuustossa pohdittiin maanantaina, mitkä kyläkouluista säästetään, mitkä suljetaan. Tätä kirjoittaessa ei ollut vielä tiedossa, minkälaiseen ratkaisuun valtuusto päätyi esimerkiksi sisäilmaongelmista kärsivän Huolin koulun suhteen. Mynämäessä kouluratkaisuun vaikuttaa sisäilmaongelmien lisäksi myös oppilasmäärän väheneminen. Samasta syystä myös Naantalissa perataan kouluverkkoa. Kunnissa pitäisi miettiä kouluratkaisuja monesta näkökulmasta ja samalla muistaa sekin, miten uusia lapsiperheitä saadaan kuntaan, jos kouluverkkoa supistetaan. Ei mitenkään helppo yhtälö ratkaistavaksi.