Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Vaalit Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Muut lehdet Kolumnit Pääkirjoitukset

Ruokaresepti: Madeherkku

Jostain tuntemattomasta syystä kotisaaristossani ei kalastettu madetta kovinkaan paljon. Ehkä sen persoonallisen näön vuoksi. Tai ehkä sen vuoksi, että se oli syötävää vain pari kuukautta talvisaikaan. Muuna aikana sitä ei syöty. Maistui mudalle – kuulema. Kauan kauan sitten saimme kavereidemme harrastuspiiriin aivan uuden innoituksen: helmikuussa viikonloppuisin, perjantai- ja lauantai-iltoina varustauduimme yön yli kestävään retkeen. Se suuntautui Rymättylän Otavan saaren sisälahteen, jonka kapeaan suuhun asettauduimme reppuinemme ja jakkaroinemme. Kotoa lähtiessämme vaimot kysyivät reppuretkemme syytä. Menemme vanhan perinteiseen rymättyläläiseen mateen yöpilkintään. Arvannette vaimojen suhtautumista. Millaisia mateita sitä yöllä siellä Rymättylässä liikkuu? Teräväisen Rippe oli meidän mentorimme. Hän tiesi paikat ja systeemit. Kapean sisääntuloväylän kohdalla mateet uivat yöaikaan sisälahteen kutemaan. Kapeikossa oli nk. madepolkuja, joiden sijainnin Rippe tiesi tarkkaan. Asensimme pallimme istuinpallille ja viereen kairasimme muutaman reiän Rippen ohjaamaan paikkaan. Se jään alainen polku kulki melkein sentin tarkkuudella. Sitten 200–300 g painava metalliuistin, joka oli täynnä koukkuja, laskettiin pohjaan. Nostettiin 15 cm ja odotettiin. Kun pilkkivavassa tuntui liikettä, tempaistiin ylös. Yleensä mukaan tuli made. Syökö made muka pimeässä jään alla. Ei syö. Koukku oli kiinni milloin kyljessä, pyrstössä, missä milloinkin. Pääasia, että kiinni oli. Tämä perinnekalastus tuli mieleen, kun sain naantalilaiselta lukijaltani kirjeen, jossa hän kyseli, olisiko minulla hyvä maderesepti. Hän kun oli saanut juuri mateen talviverkostaan. Vastasin ensin, että pahoittelen, mutta en ole ollut kovin hyvä maderuoan tekijä. Mutta sitten vanha soittaja istui kehiin. Kyllähän tällainen on muusikoille tuttua. Sävelletään toivottuun tarkoitukseen. Käytettävissä olevilla 12 eri nuotilla. Niin tein. Myönnän, että näin teen aika usein. Näin kirjoitin lukijalleni ihka uuden madereseptin: Ainesosat: Kokonainen perattu made. Mäti talteen otettuna. Vettä, suolaa ja luraus ruokaöljyä. Perunaa, sipulia, valkosipulia ja tomaattia sekä 1 cm tuoretta inkivääriä. Kuori perunat ja siivuta ohuiksi siivuiksi. Siivuta sipuli. Laita ne kattilaan veteen ja lisää muutama kokonainen valkosipuli, suola ja inkivääri. Keitä perunat melkein kypsiksi. Lisää joukkoon peratun mateen 2–3 cm paksuiksi poikittain leikatut fileet. Nosta reikäkauhalla vaahto pois. Keitä 5 minuuttia ja lisää tomaatin viipaleet pari minuuttia ennen pois ottamista. Anna hautua 5–10 minuuttia. Jos sävelsin pieleen, kerro minulle. Sävellän uuden ja paremman. Pentti-Oskari Kangas