Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Vaalit Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Muut lehdet Kolumnit Pääkirjoitukset

Sucroksen Tero Tanner: Suomi tarvitsee oman juurikassokeritehtaan

Huhut Säkylän sokeritehtaan sulkemisesta ovat vahvasti liioiteltuja. Näin antaa ymmärtää Sucros Oy:n maatalousjohtaja Tero Tanner, joka painottaa Sucroksen ja tuottajajärjestö MTK:n yhteisesti sopimaa tavoitetta sokerin tuotannon nostamisesta 100 000 tonniin vuodessa. – Tuo 100 000 tonnia olisi optimaalinen määrä. Tuolloin saisimme lisää jakajia tehtaan kiinteille kustannuksille. Viime satokaudella juurikasta viljeltiin noin 600 tilan 10 200 peltohehtaarilla. Tuotantotavoitteen saaminen 100 000 tonniin vaatisi juurikkaan viljelyalan nostoa 3000–4000 hehtaarilla. Työtä tuon tavoitteen saavuttamiseksi Sucros tekee yhteistyössä MTK:n kanssa. Juurikkaanviljelijöiden rekrytilaisuuksia järjestetään Etelä-Suomessa kaikkiaan neljä kappaletta. Vakan alueen lähimmät Valitse juurikas -tilaisuudet ovat Säkylässä tiistaina 22.1. kello 14, Liedossa keskiviikkona 23.1. kello 13 ja Salossa torstaina 24.1. kello 13. Mikäli juurikkaan tuotantomäärän kasvattaminen onnistuu, maksaa Sucros sopimusviljelijöilleen 2,50 euron lisähinnan juurikastonnilta. Tämä sillä edellytyksellä, että tehdas pääsee 100 000 tonnin sokerituotantotavoitteeseen. Hinta nousee lineaarisesti, kun 75 000 tonniin tuotantoraja ylittyy. Tuolloin lisähinta on 20 senttiä tonnilta. Vielä tämän vuoden kattavan sopimuksen mukaan juurikkaan tuottajahinta on 26,25 euroa tonnilta. – Me näemme, että Suomi tarvitsee tehtaan, joka valmistaa suomalaisesta juurikkaasta suomalaista sokeria. Yli oman maan kulutuksen me emme sokeria tuota, mutta työtä tehdään hartiavoimin sen eteen, että juurikkaan viljelyala ja sen myötä sokerin tuotanto kasvaa, sanoo Tero Tanner. MTK:n sokerijuurikasverkoston puheenjohtaja, mynämäkeläinen Pekka Myllymäki uskoo juurikkaan viljelyalan tulevaisuudessa nousevan. – Sovittu hintalisä koskee kaikkia sopimusviljelijöitä sopimustyypistä riippumatta. Itse uskon vakaasti juurikkaan tulevaisuuteen paitsi elintarviketuotteena niin myös hyödynnettävänä biomateriaalina. Jos eri puolilla maailmaa tehdyt tutkimukset johtavat juurikkaan kaupalliseen hyödyntämiseen biomateriaalina, on meillä viljelytekninen organisaatio kunnossa. Myllymäki viittaa muun muassa brittiläistutkijoiden Lancasterin yliopistossa tekemiin tutkimushavaintoihin, joiden mukaan sokerijuurikas ja porkkana vahvistavat betonia paremmin kuin mikään kaupallinen sementin lisäaine. Alustavien tutkimusten perusteella porkkanan ja sokerijuurikkaan kuidut parantavat merkittävästi betonin mekaanisia ominaisuuksia. Kasvikuitujen hyödyntäminen betonissa on myös halvempaa kuin nykyiset kaupalliset lisäaineet. Teknologian tutkimuskeskus VTT on kehittänyt uuden menetelmän valmistaa kasvisokerista kierrätettävää muovia, josta voi valmistaa biopohjaisia muovipulloja. Materiaali soveltuu myös maaleihin, pakkausmateriaaleihin ja teollisiin hartseihin. Materiaalin valmistuksessa hyödynnetään sokeria ja sokerijätettä. VTT:n patentoimassa menetelmässä syntyy merkittävästi vähemmän myrkyllisiä jätteitä kuin käytössä olevissa öljypohjaisissa menetelmissä. Myllymäen mukaan myös Hollannissa on tehty onnistuneita kokeita juurikkaan hyödyntämisessä biomateriaalina. – Toistaiseksi Sucros keskittyy sokerijuurikkaan jalostukseen elintarvikkeena, sanoo yhtiön maatalousjohtaja Tero Tanner. Sokerijuurikkaan viljely aloitettiin Suomessa 1919, kun Salon sokeritehdas perustettiin. Salon tehdas lopetti toimintansa joulukuussa 2006. Yhteen kiloon kotimaista sokeria menee noin 14 sokerijuurikasta. Säkylästä sokeri toimitetaan Kirkkonummen Kantvikiin, missä se pakataan kuluttajapakkauksiin ja toimitetaan keskusliikkeille. Sokerin jakelu on ollut Suomen Sokerin historian aikana säännöstelyn piirissä kaksi kertaa. Ensimmäisen kerran sokeria säännösteltiin vuosina 1916 – 1921. Toisen kerran sokerin laittoi kortille toinen maailmansota. Kaikki sokeri- ja siirappivarastot sekä koko sokerijuurikassato takavarikoitiin 7.10.1939. Sotien aikainen sokerin jakelusäännöstely päättyi lopullisesti vuonna 1954. Viljelyala on viime vuosina vaihdellut vajaasta 12 000 hehtaarista yli 15 000 hehtaariin. Juurikasta kylvetään 18–24 senttimetrin etäisyydelle toisistaan keskimäärin 47,5 senttimetrin rivivälillä. Näin saadaan 90 000–100 000 tainta hehtaarille. Säkylän sokeritehdas valmistaa vuorokaudessa reilu miljoona kiloa juurikassokeria. Tehtaalta kuluu siis noin viisi vuorokautta valmistaa yksi kilon pussi taloussokeria jokaiselle suomalaiselle. Lähde: Sucros Oy