Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Vaalit Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Muut lehdet Kolumnit Pääkirjoitukset

Juhlia vietetään kahdella konsertilla – Kulttuurikeskus Cruselli otettiin käyttöön 30 vuotta sitten

Kulttuurikeskus Crusellissa juhlitaan ensi viikonloppuna. Perjantaina tunnelman nostaa kattoon poptaivaan uusi tulokas Aleksanteri Hakaniemi ja lauantaina sukelletaan Suomi-filmien nostalgiseen maailmaan Heikki Kahilan johdattamana. Suomifilmi soi -konsertissa kuullaan vanhojen suomalaisten elokuvaklassikoiden rakastetuimpia iskelmähittejä Katupoikien laulusta Akselin ja Elinan häävalssiin. Konsertin solisteina esiintyvät Päivi Ristimäki, Reetta Ristimäki ja Jere Ristimäki. Heitä säestävät Marko Puro, Mauri Saarikoski ja Jukka Ojala. Kulttuurikeskus Crusellin vihkiäiset vietettiin tammikuussa 30 vuotta sitten. Talo on kestänyt hyvin aikaa. Kulttuurikoordinaattori Pekka Hatakka sanoo, että rakennuksesta on uusittu vain katto ja nyt viimeksi ääni- ja valotekniikka. Juhlissa myös aula on uudistunut, sillä sitä on kohennettu pintaremontilla ja stailauksella. Peruskorjaus on kuitenkin jossain vaiheessa edessä, sillä rakennuksessa ei ole tehty vielä esimerkiksi putkiremonttia.   Kaupungin entinen kulttuurisihteeri Ilkka Rauvola sanoo, että kulttuurikeskus Crusellin aikaan kaupungilla oli varaa rakentaa kunnolla. Se näkyy yhä talossa. – Salissa on 260 istumapaikkaa. Periaatteessa saliin olisi mahtunut enemmänkin, mutta siihen aikaa päätettiin, että jätetään yksi istuin rivi pois. Niin saatiin enemmän liikkumatilaa rivien väliin, hän kertoo. Kulttuurikeskus rakennettiin alun perin moneen käyttöön. Salin akustiikka suunniteltiin sekä puhenäytelmiä että musiikkiesityksiä ajatellen. Akustiikka saatiin toimimaan innovatiivisesti äänielementtipaneeleilla, joissa on pehmeä ja kova puoli. – Musiikki tarvitsee kaikua ja silloin käännetään seinäpaneelien kova puoli esiin. Näytelmissä akustiikka on pehmeämpi, Rauvola kertoo.   Myös salin istuimet ovat huipputasoa. Ne tilattiin Ranskasta lentokoneistuimien valmistajalta. – Siihen aikaan oli hiukan puhetta, että ovatko ne liian kalliit. Tilasimme sitten yhden penkin koeistuttavaksi Uuteenkaupunkiin ja sen jälkeen päätös oli selvä. Mutta näkeehän sen yhä, kuinka laadukkaita istuimet ovat, Rauvola kehuu ja totta tosiaan, penkkien sisustuskangas on yhä kuin uusi. Sekin oli Uudenkaupungin päättäjiltä aikanaan hyvä idea, että kulttuurikeskus Cruselli ja hotelli rakennettiin vierekkäin. Idean isäksi Rauvola nimittää Saab-Valmetin sen aikaisen toimitusjohtajan, teollisuusneuvos Juhani Linnoisen. Autotehtaan vieraat joutuivat siihen aikaa majoittumaan Turkuun ja siksi Linnoinen kaipasi kaupunkiin hotellia. Samaan aikaan kaupunki suunnitteli kulttuurikeskusta. – Hän sitten esitti, että jos rakennetaan ne yhdessä. Ratkaisu oli ainutlaatuinen ja hyvin toimiva, Rauvola hehkuttaa. Kulttuurikeskusta kaupunkiin ehdotti alun perin Uudenkaupungin teatteri, joka siihen aikaan toimi työväentalolla. Ennen päätöstä uudisrakentamisesta kulttuurikeskusta suunniteltiin mm. Tuokilan ja Kasvin taloihin sekä uimahallin yhteyteen. Valtuusto päätti 1984, että kulttuuritilat rakennetaan samaan kortteliin tulevan hotelli-ravintolan kanssa. Kulttuurikeskus Crusellin suunnitteli Arkkitehtitoimisto Lukander & Vahtera. Lähde: Kaupungin tiedote 14.11.1988