Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Muut lehdet Kolumnit Pääkirjoitukset

Sivistysjohtaja haluaa julistaa Nousiaisiin kouluvälirauhan- Isokangas ei suunnittele koulujen lakkauttamisia

Nousiaisten kunnan uusi sivistysjohtaja Pasi Isokangas on tietoinen viime vuosien paikallisista koulukärhämistä. Hän toivoo, että nyt tilanne rauhoittuisi. – Haluan julistaa välirauhan. Nyt pitää keskittyä itse opetukseen ja kasvatukseen ja antaa koulujen seinien olla rauhassa. Se on ikävää, että tehdään niin tai näin, aina joku vetää herneen nenäänsä, Isokangas sanoo. Isokangas korostaa, ettei hänellä ole uutena viranhaltijana meininkiä ryhtyä tässä vaiheessa suunnittelemaan minkään koulun lakkauttamista. – Kouluverkko on äärettömän kova haaste, mutta juuri nyt ei ole ratkaisujen aika. Jos päättäjät haluavat tehdä kouluverkkoselvityksen, niin sen jälkeen oma esitykseni perustuu faktoihin. Toiminnallisuuden lisäksi taloudellisuus vaikuttaa, sillä raha ei kaikkeen riitä. Jos oppilasmäärät pysyvät tai kasvavat, myös koulut säilyvät. Tosin myös rakennusten kunto ratkaisee. Isokangas tiivistää: Paijulassa ja Valpperissa olisi turvattava riittävä oppilasmäärä koulujen säilyttämiseksi, Kirkonpiirin koulun kohtalo riippuu pääosin talon mahdollisista remonttikustannuksista. – Jos kouluverkkoselvityksen jälkeen päädytään esittämään jonkin koulun lopettamista, niin siinä pitää olla selkeä aikataulu. Niin ei voi toimia, että päätettäisiin lakkauttaa koulu seuraavana syksynä, vaan tähtäin pitää olla suunnilleen viiden vuoden päässä. Isokangas pitää Nousiaisiin rakentuvaa yhtenäiskoulua voimavarana ja markkinointivalttina. – Tätä täydentävät pienet alakoulut. Itselläni ei ole kokemusta yhtenäiskoulusta, mutta se tukee uusia opetussuunnitelmia. Yhtenäiskoulu tuo synergiaetuja sekä poistaa rajoja luokanopettajien ja aineopettajien välillä. Se ei ole selvä asia, että yhtenäiskoulu onnistuu, vaan siihen vaaditaan kovaa työtä henkilökunnalta. Näin isossa muutoksessa homma ei aina mene kerralla maaliin, Isokangas toteaa. – Sitä pelkoa en allekirjoita, että alakouluikäiset oppisivat yhtenäiskoulussa hölmöilyä vanhemmilta oppilailta. Tämä ei ole käynyt toteen. Tosin yhtenäiskoulujen henkisestä ilmapiiristä ei ole kovinkaan paljon tutkimustietoa. Yksiselitteistä vastausta ei ole myöskään kysymykseen pienen tai ison alakoulun paremmuudesta. Molemmissa on hyviä ja huonoja puolia. Isokangas on jo kiertänyt tutustumisreissuilla Nousiaisten kouluissa. Jos muut opinahjot ovat aiheuttaneet kiistoja, niin oman kylän lukiosta nousiaislaiset taitavat olla yksituumaisesti ylpeitä. – Siellä on hyvä henki ja tekemisen meininkiä. Lukio on esimerkki siitä, että kun annetaan työrauha, niin tulosta syntyy. Kun ylioppilaskirjoitusten merkitys kasvaa, niin hyvässä hapessa oleva Nousiaisten lukio on houkutteleva vaihtoehto nuorille. Isokangas myöntää, ettei kunnan koko johtoryhmän vaihtuminen muutamassa kuukaudessa ole välttämättä paras lähtökohta. – Näen kuitenkin muutoksen enemmän mahdollisuutena kuin haittana. Sen eteen teemme työtä, että suunta on ylöspäin. Kun johtajat ovat useasti vaihtuneet, niin itse ajattelin nyt kestää tätä ihanuutta, Isokangas letkauttaa. Fakta 50-vuotias lietolainen kasvatustieteiden maisteri vuodelta 1992 Aloitti 4.1. työt Nousiaisten kunnan sivistysjohtajana On aiemmin työskennellyt Perniössä kyläkoulun opettajana ja koulunjohtajana, Perniön suurimman alakoulun rehtorina sekä Marttilassa rehtorin ja sivistysjohtajan yhdistelmävirassa Perheeseen kuuluvat puoliso ja kaksi aikuista tytärtä Harrastaa kuntoliikuntaa, autourheilua kartanlukijana ja kilpailujen järjestäjänä sekä käsillä tekemistä ja remontointia henkisen työn vastapainona