Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Vaalit Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Muut lehdet Kolumnit Pääkirjoitukset

Vähemmän itsekkyyttä kouluverkkokeskusteluun

Vakka-Suomen Sanomat uutisoi 11.1.2019 Nousiaisten Henrikin yhtenäiskoulun uudisrakennusta vastustavien tahojen tunnoista ja ennakkoluuloista. Koska jutusta puuttuivat vastapuolen näkemykset ja monet faktoina esitetyt heitot olivat suurelta osin asenteellisia tai peräisin siitä kuuluisasta Veturimiehen tietotoimistosta, jonka luotettavuus on VR:n luokkaa, koemme aiheelliseksi kirjoittaa tämän kriittisen vastineen, vaikka mielestämme yhtenäiskouluasiasta onkin jo debatoitu enemmän kuin tarpeeksi.   Heti alkuun pitää ihmetellä, miksi Nousiaisissa yhtenäiskoulua vastustavat suureen ääneen lähinnä niiden pienten kyläkoulujen ystävät, joiden asiat on kunnassa ensimmäisenä hoidettu priimaan kuntoon. Nousiaisissa on kaksi n. 40 oppilaan kyläkoulua, joissa pinnat ja laitteet hohtavat uutuuttaan, oppilaskohtaisesti on käytettävissä liki tuplaten määrärahoja ja joissa ainut ongelma on, että luokkakoot ovat niin pieniä, että yhteistoiminnallista oppimista on vaikea toteuttaa. Luulisi sen riittävän, että on jo kahdesta valita, kumpaan täydellisistä yksiköistä lapsensa sijoittaa – pitääkö vielä käyttää aikaa ja vaivaa, että saisi hidastettua Nummen alueen oireilevien ja kahteen eri kiinteistöön hajautettujen alakouluikäisten oppilaiden pääsemistä sisäilmaltaan terveeseen ja tiloiltaan toimivaan aitoon yhtenäiskouluun? Yhtenäiskoulun uudisrakennusta vastustava ryhmä perustelee kantaansa mm. sillä, että “Nousiainen saa jo nykyään kyseenalaista kunniaa sijoittumalla korkealle lasten pahoinvoinnin tilastoissa”. Eikö sitten pikemminkin pitäisi vaatia joitakin muutoksia koulujärjestelyihin, jos poikkeuksellisen kyläkouluvaltaisessa kunnassa lapset voivat huonosti? Yhtenäiskoulua tilanteesta on ainakin mahdotonta syyllistää, koska Nousiaisissa ei ole vielä toiminut aitoa yhtenäiskoulua, ainoastaan hallinnollinen kikkailu, jolla Nummen koulun 5. ja 6. -luokkalaiset on siirretty evakkoon yläkoulun yhteyteen – ja itse asiassa tätä ongelmallista tilapäisratkaisua uudisrakennusta vastustava ryhmä haluaa sopankeitollaan pidentää.   Uutisessa siteerattu ryhmä myös toteaa, “ettei Nummen koulusta ole tehty kustannusarviota todellisen korjaustarpeen mukaan, vaan käytössä on arkkitehdin neliömääriin perustuva alustava 5,8 miljoonan euron arvio”. Ei pitäisi olla yllätys, että näin sitä on kunnissa lähes aina toimittu ja arviot ovat joko osuneet kohdilleen tai ylittyneet vastaavissa urakoissa. Mitään salatiedettä julkisen sektorin korjausinvestoinnit eivät ole. Omituista on myös ryhmän halu laittaa sama summa mieluummin kiinni surullisenkuuluisaa Kurittulan purettua koulua muistuttavan kiinteistön korjaamiseen kuin uuden kiinteistön rakentamiseen. Kun vaatimuslistalle olisi pakko lisätä vielä uuden auditorion, nuorisotilojen sekä keskuskeittiön rakentaminen, on itse asiassa mahdollisuus jopa säästää uutta yhtenäiskoulun monitoimitilaa tekemällä. Tuo mainittu 18 miljoonaa kun ei todellakaan ole uudisrakennuksen (8 milj.) hinta, vaan sillä rahalle tehdään jo joka tapauksessa pakollinen Henrikin kiinteistön korjaus ja liikuntahallikin.   Ryhmän huoleen Nousiaisten taloudesta voimme toki yhtyä, mutta syy-seuraussuhteet ovat pahasti hakusessa, jos lähdetään tuomitsemaan hinta-laatusuhteeltaan parempaa ja siksikin kunnanvaltuuston lähes yksimielisesti hyväksymää ratkaisua ja tarjoamaan lähinnä ideologiasyillä perustellen tilalle kunnan eri osissa asuvia lapsia epäoikeudenmukaisesti kohtelevaa ja ennusteiltaan ongelmallista korjausinvestointipakettia. Toivommekin, että Nousiaisissa lopetettaisiin vastakkainasettelu kouluasioissa ja annettaisiin kunnan suurimpienkin yksiköiden lasten ja nuorten päästä mahdollisimman pian pois evakkoratkaisuista terveisiin ja toimiviin Henrikin yhtenäiskoulun tiloihin. Joukko Nummen alueen noustelaisia