Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Vaalit Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Muut lehdet Kolumnit Pääkirjoitukset

Kuntalaisilla kysyttävää Nousiaisten kouluista – Uudisrakentaminen aiheuttaa yhä vastustusta

Maanantaina Nousiaisissa järjestetty tiedotustilaisuus yhtenäiskoulu- ja liikuntahallihankkeista jätti jälkeensä tukun kysymyksiä. Marraskuussa yhtenäiskoulun uudisrakennushankkeen pysäyttämistä kuntalaisaloitteessa esittäneellä ryhmällä on pitkä kysymyslista, joihin odotetaan vastauksia. Ryhmä viittaa kouluverkkoselvitykseen, jonka mukaan Nummen ja Henrikin koulutilat ovat hyväkuntoisia. – Myös uudet tutkimukset kertovat kiinteistöjen olevan kohtuullisella panostuksella remontoitavia, joten miksi nykyisiä kiinteistöjä ei korjata? Jos Nummen koulua ei remontoida sillä perusteella, että uusi on samanhintainen ja että toiminnallisia ongelmia ei voida remontilla ratkaista, niin miten Henrikin koulu voidaan korjata ja olla varmoja, että se kestää? Jos aiotaan sijoittaa 18 miljoonaa euroa, niin eikö kannattaisi tehdä kokonaan uusi rakennus? Onko Nummen koulun korjaamatta jättämisen perusteluissa kyseenalaistettavaa ja onko Henrikin koulun korjaaminen loppuun asti mietitty? ryhmä kysyy. Ryhmä toteaa, ettei Nummen koulusta ole tehty kustannusarviota todellisen korjaustarpeen mukaan, vaan käytössä on arkkitehdin neliömääriin perustuva alustava 5,8 miljoonan euron arvio. – Kun yhtenäiskoulun uudisrakentamisesta päätettiin lokakuussa 2017, perusteena ei ollut mitään lukua. Mikä on Henrikin koulukiinteistön vaatiman muun remontin kustannusarvio? Yhtenäiskoulu ei ole uusi koulu, vaan suuri osa on remontoitua vanhaa Henrikin koulua. Ryhmä kaipaa tietoa lapsivaikutusarvioista ja tukeutuu tutkimustuloksiin. – Tutkimustulokset kertovat pienempien yksiköiden olevan lasten hyvinvoinnin kannalta parempi ratkaisu. Alakoululuokkien hyvinvointi korreloi suoraan koulun kokoon riippumatta siitä, olivatko tutkimukseen osallistuneet koulut maaseutumaisia vai kaupunkimaisia. Nousiainen saa jo nykyään kyseenalaista kunniaa sijoittumalla korkealle lasten pahoinvoinnin tilastoissa ja tästä aiheutuvat kulut per lapsi ovat huomattavasti korkeammat kuin lähikunnissa. Ryhmä muistuttaa, että yhtenäiskoulun toteutuksen reunaehtoihin kuuluivat suunnitelmat Nummen koulun jatkokäytöstä. – Rakennusta ei kuulemma voida korjata koulukäyttöön, mutta esimerkiksi päiväkotia on esitetty. Yhtenäiskoulun jatkosta päätetään, kun tarvittavat tiedot reunaehdoista on saatu, ryhmä vaatii. Ryhmä kysyy, mistä saadaan ne säästöt, joilla yhtenäiskouluhanke rahoitetaan. – Mitkä ovat hankkeen taloudelliset vaikutukset muihin kouluyksiköihin, muihin palveluihin ja kunnan kokonaistalouteen? Ryhmää huolestuttaa ala- ja yläkoululaisten tilajako sekä pihalla että koulurakennuksessa. – Paijulan väistötilojen aikaan ylä- ja alakoulun eriyttäminen oli korkeintaan huono vitsi. Ryhmä huomauttaa Tilastokeskuksen laskelmista, joiden mukaan oppilasmäärä pysyy Nousiaisissa melko vakaana seuraavat kymmenen vuotta. – Henrikin koulun vajaakäyttö ja Nummen pienet ryhmät ovat kouluverkkoselvityksen mukaan ongelma. Miksi oppilaita ei sijoiteta vajaakäytössä oleviin tiloihin? Kysymyslistalla on tiedustelu mahdollisesta kouluverkkoselvityksestä tämä keväänä. – Yhtenäiskoulupöytäkirjoissa esitetään, että mitoittamalla koulu 500 oppilaalle varaudutaan myös oppilasmäärien kasvuun. Pitäisikö kouluverkosta olla selvyys, ennen kuin yhtenäiskoulun rakentamiseen ryhdytään? Jos kouluverkkoselvitys tehdään, uudisrakennushanketta ei varmaankaan aloiteta, ennen kuin selvitys on valmis. Kun kunnan kaikki peruskoululaiset eivät mahdu yhtenäiskouluun, niin ryhmä kysyy, mitkä koulut järjestävät tulevaisuudessa opetusta. – Tilaa on, sitä ei käytetä. Rahaa ei ole, sitä käytetään, ryhmä kummastelee.