Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Vaalit Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Muut lehdet Kolumnit Pääkirjoitukset

Laitilan esimerkki lasten kotiintuloajoista ei innosta muissa kunnissa

Laitilan kaupunki on ottanut käyttöön kotiintuloajat lapsille ja nuorille. Vakka-Suomen Sanomat kysyi kaikilta Vakan alueen kahdeksalta kunnalta, aikovatko ne ottaa lasten kotiintuloajat käyttöön Laitilan tapaan. Muissa kunnissa keskustelua asiasta ei ole vielä ehditty käydä –  tai kotiintuloaikoja ei vain pidetä tarpeellisina.   – Naantalin nuorisovaltuustossa ja kuntakohtaisessa oppilashuollon ohjausryhmässä on tarkoitus keskustella aiheesta kevään aikana, sivistystoimenjohtaja Kimmo Kuusimäki Naantalista toteaa.   Maskun Hemmingin koulun rehtori Eliisa Hyle-Sjövall sanoo, ettei huoltajilta ole tullut toiveita suositusajoista. Myös Nousiaisten sivistysjohtaja Pasi Isokangas kertoo, ettei kotiintuloajoista ole keskusteltu kunnassa, eikä tällä hetkellä ole näköpiirissä, että niin edes tehtäisiin. Uudessakaupungissa rehtorit ovat keskustelleet asiasta, mutta kotiintuloaikasuositukset eivät tunnu toimivilta. – Perheiden vuorokausirytmit ovat hyvin erilaisia. Kaikki eivät elä samanlaista rytmiä. On eri aikaan tapahtuvia harrastuksia ja vuorotyötä, Uudenkaupungin vs. sivistyspalvelukeskuksen johtaja Arja Kitola perustelee.   Mynämäen vs. kasvatus- ja sivistysjohtaja Matti Kompuinen sanoo, että suosituksia voidaan säätää, mutta niiden noudattamisen valvominen jäisi kuitenkin edelleen huoltajille. Taivassalon sivistystoimenjohtaja ja Kustavin koulutoimenjohtaja Susanne Laaksosen mielestä kotiintuloajoista olisi kuitenkin hyvä keskustella huoltajien kanssa. – Mikäli tarvetta tällaiselle yhteiselle linjauksille on ja se helpottaa perheiden arkea, on toki mahdollista sellaiset linjata myös kunnan tasolla. Vehmaan koulutoimenjohtaja Hannele Lehtimäki pohtii, että kotiintuloaikasuositukset yksinään eivät riittäisi: – Kotiintuloajat ovat mielestäni ajankohtaisia ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön liittyen. Asian tärkeyden painottamiseksi huoltajille tulisi asettaa jonkinlainen sanktio: myöhään poimitut nuoret tulisi toimittaa ehkä sosiaalitoimen tai nuorisotoimen avustuksella koteihin ja jatkossa järjestää lastensuojelutarpeen arviointi. Muuten hyvä asia vesittyy.   Kuntakyselyssä nousee selvästi esille, että kotiintuloaikoja enemmän opettajat pohtivat lasten väsymystä ja digiaikaa. – Enemmän kuin kotiintuloajoista ollaan huolissaan liiallisesta valvomisesta tietokoneen tai pelikonsolin äärellä, Matti Kompuinen Mynämäestä toteaa – Liika pelaaminen ja ruutuaika ovat yksi syy lisääntyneisiin keskittymisvaikeuksiin ja levottomuuteen, mutta toisaalta taas lasten ja nuorten sosiaalinen kanssakäyminen ja kaverisuhteet ovat siirtyneet ainakin osittain nettimaailmaan, Susanne Laaksonen kuvailee. Siksi digiaikasuosituksia on hänen mielestään vaikea linjata. Arja Kitola korostaa, että lasten ja nuorten väsymykseen on useita syitä. – Joku on pelannut yökaudet, toisen perhe-elämä on niin levotonta, että lapsi tai nuori ei ole sen takia saanut nukutuksi. Joku on tehnyt esseitä ja lukenut tentteihin. Tai ollut matkalla. Joku on ottanut sokeriöverit tai syönyt muuten vaan huonosti tai ei ollenkaan, joku käyttänyt päihteitä. Kitolan mielestä digiaikaan ei voi vastata niin, että olisi olemassa vain yhdenlainen digiaika. – Ei digissä itsessään ole mitään pahaa, ihan yhtä lailla esimerkiksi lukiessa ollaan liikkumatta. Tämä digi on nyt vaan edelleenkin sen verran uusi ilmiö, että sen edessä ollaan vähän hämmennyksissä. Myös Naantalin sivistystoimenjohtaja Kimmo Kuusimäki pitää digiajan määrittelemistä ongelmallisena. – Digiajasta tulisi erottaa erilaisia osakokonaisuuksia: esimerkiksi pelaaminen, e-sportti, koulutehtävät ja digitaalisen kaunokirjallisuuden lukeminen. Mynämäestä Matti Kompuinen toivoo, että vanhemmat kiinnostuisivat nuorten digikäytöstä. Se auttaisi asettamaan sopivia rajoja. Samoilla linjoilla on Isokangas Nousiaisista. – Henkilökohtaisesti kannustaisin vanhempia tarttumaan ja seuraamaan kotona. Joillakin oppilailla on väsymystä johtuen liiallisesta digikäytöstä iltaisin tai öisin. Vehmaan koulutoimenjohtaja Hannele Lehtimäellä on selkeä resepti asiaan. Lapsille pitäisi opettaa digiajan jaksotusta. – Digipelaamisen tai työskentelyn väliin jotain muuta: liikuntaa, ulkoilua, syömistä, seurustelua. Kitola muistuttaa, että jos lapsen elämä muuten on hallinnassa, ei digipelaamisessakaan mitään pahaa ole.   Nuoret Vehmaalla eivät koe kotiintuloaikoja tarpeellisiksi   Vehmaalaiset yhdeksäsluokkalaiset Viivi Tanner ja Jasmin Gyldén eivät pidä kunnan suosittelemia kotiintuloaikoja tarpeellisina, vaikka tavallaan ymmärtävätkin, miksi Laitilassa on sellaiset otettu käyttöön. Tuolloin kotiintuloajat ovat kaikille samat. – Mutta kuka sitten valvoisi, että aikoja noudatetaan ja mitä sitten, jos joskus jostain syystä meneekin myöhäisemmäksi, Jasmin Gyldén pohti. Tytöt myös uskovat, että joillekin nuorille rajoitukset on tehty vain rikottavaksi. – Ja miten sitten kesällä, pitäisikö silloinkin noudattaa näitä samoja aikoja, vaikka on valoisaa ja lomaa koulusta, Viivi ja Jasmin miettivät.   Vapaa-aikasihteeri, nuorisokuraattori Suvi Valtonen kertoo, että Vehmaalla yläkouluikäisille ja sitä vanhemmille tarkoitettu nuorisotalo sulkee ovensa maanantaisin ja keskiviikkoisin yhdeksältä ja perjantaisin puoliltaöin. – Kyllä se piha arki-iltoina heti tyhjenee, kun nuokkarin ovet menevät kiinni, Valtonen sanoo. Hän myös uskoo, että pienellä kylällä kotiintuloajat tuskin ovat iso ongelma, koska paikkoja mihin mennä ilta-aikaan ei juurikaan ole. Viidesluokkalaiset Sirkku Turunen, Nea Aaltonen ja Eemeli Laaksonen kertovat, että arki-iltoina he käyvät joskus kavereiden luona tai harrastuksissa.   Jenni Kylänpää Laitilassa suositellaan, että alakoululaiset tulisivat arkisin kotiin kello 19.30:een ja yläkoululaiset kello 21:een mennessä. Perjantaisin ja lauantaisin kotiintuloaika on tunnin myöhempään alakouluikäisillä, yläkoululaisilla kello 23.