Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Vaalit Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Muut lehdet Kolumnit Pääkirjoitukset

Hauskin liike on tanssi – kahvikone voi pilata esityksen

Naantalin Merimaskussa asuva Tiina Paavola on harrastanut kultaistennoutajiensa kanssa useita erilaisia koiralajeja, mutta hurahti 10 vuotta sitten koirantanssiin. – Se oli ihan huikea laji, mutta sopi minulle ja edesmenneille koirilleni, jotka olivat tuossa vaiheessa jo seniori-ikäisiä. Kyllä vanha koirakin oppii uusia temppuja. Se tuli todistettua. Lastentarhanopettajaksi, maanviljelysteknikoksi ja ammatillisten aineiden opettajaksi kouluttautunut Paavola työskentelee osa-aikaisena lapsi- ja perhetyöntekijänä Merimaskun seurakunnassa. Lisäksi hän on osa-aikainen viljelijä sekä toimii yrittäjänä koiratanssikoulutusta tarjoavassa yrityksessään. – Pidän parhaillaan koiratanssin alkeiskurssia Naantalin koirakoulussa. Lisäksi annan yksityistunteja sekä järjestän verkko- ja jatkokursseja. Vuosina 2017–2018 Paavola koirineen kuului koiratanssin Suomen edustusjoukkueeseen ja osallistui lajin SM-, PM- ja MM-kisoihin. Viime syksyn rientoja ovat rajoittaneet omat terveyshaasteet. – Olimme partioretkellä, kun liukastuin kalliolla ja minulta murtui nilkka ja kylkiluu. Nyt pystyn jo kävelemään sisällä ilman keppiä, joten parempaan päin mennään. Partioon Paavola on kuulunut lapsesta asti. Partioryhmiäkin kolmen aikuisen lapsen äiti on johtanut nuoresta lähtien. Tänä vuonna 20 vuotta täyttävissä Merimaskun Reimareissa hän on ollut mukana siitä lähtien, kun oma vanhin poika, agronomiksi Mustialassa opiskeleva Aleksi, aloitti partiossa. – Nykyisin olen ollut mukana leirijärjestelyissä. Kesällä olen luvannut johtaa Hunkerin saaressa pidettävän juhlaleirimme. Monitaiturista on varmasti hyötyä, sillä nuoruusvuosinaan Tiina Paavola ehti harrastaa muun muassa taitoluistelua, purjehdusta, uintia, judoa, ratsastusta, tanssia sekä sähköurkujen, klarinetin ja kitaran soittoa. Etenkin musiikki- ja tanssiharrastuksesta on ollut paljon hyötyä myös koiratanssissa. – Pitää itse keksiä koreografia, asustus, teema ja musiikki. Luovuus on koirantanssissa parasta. Siinä tulee aina uusia juttuja, eikä lajissa ole mitään pakollisia liikkeitä. Hauskoista sattumuksista kisapaikoilla Tiina Paavola muistaa kerran, jolloin viimeisen päälle harjoiteltu ohjelma jäi kunnolla tekemättä lajin MM-kisoissa Saksassa. – Sani pelkää ilotulitusraketteja. Kisapaikalla, hallin kulmalla, oli kahvikone, joka piti samanlaista suhinaa kuin ilotulitusraketti ennen laukaisua. Koira jäätyi paikoilleen. Sain hänet lopuksi rentoutumaan ja jatkamaan ohjelmaa. Koiralle jäi hyvä mieli, se oli tärkeintä, vaikka esitys jäikin hiukan vajaaksi. Lapsuudenkodissaan Turussa ei Tiina Paavolalla ollut koiria. Ensimmäisen oman koiransa hän hankki vasta avioiduttuaan ja muutettuaan Merimaskuun vuonna 1994. – Meillä on mieheni Karin kanssa yhteishuoltajuus lapsissa, mutta minulla on yksinhuoltajuus koirissa. Tiina Paavola on vuosien varrella harrastanut koirineen myös tottelevaisuutta, agilityä ja vesipelastusta. Useimmat koirat oppivat mielellään uusia temppuja. – Joku on opettanut jääkaapin avaamista. Minä en sitä ole opettanut. Siitä tulee ongelmia. Perhesuhteet: Naimisissa, kolme aikuista lasta koulutus: Lastentarhanopettaja Ammatti: Merimaskun seurakunnan lapsi- ja perhetyöntekijä, perunanviljelijä, yrittäjä Harrastus: partio, koiratanssi Saavutukset: koiratanssin Suomen edustusjoukkueen jäsen 2016–2017, PM-joukkuehopeaa 2017, SM-pronssia 2017