Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Vaalit Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Muut lehdet Kolumnit Pääkirjoitukset

Moni kunta ei noudata vanhuspalvelulakia

Uudessakaupungissa on valmistunut juuri Ikäystävällinen Uusikaupunki -ohjelma. Se on jo toinen kaupungin suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi. Kaikissa kunnissa vastaavaa suunnitelmaa ei ole tehty, vaikka vanhuspalvelulaki sitä vaatii. – Kyllähän se ihmetyttää, miten kunnat voivat jättää noudattamatta lakia. Ainakaan viidessä kunnassa Varsinais-Suomessa ei ole tehty vanhuspalvelulain mukaista suunnitelmaa. Pelkään, että näitä kuntia on enemmänkin, kun yhdeksän vanhusneuvostoa jätti vastaamatta kyselyn tähän kysymykseen, Eläkeliiton liittohallituksen jäsen Anna-Liisa Nuutila Uudestakaupungista sanoo.   Eläkeliitto järjesti viime vuonna olleen koulutuspäivän jälkeen vanhusneuvostokyselyn kaikille maakunnan 27:lle vanhusneuvostolle. Vastaus saatiin kaikilta neuvostoilta, mutta neuvostot jättivät vastaamatta useaan kysymykseen. Vastaamatta jääneiden kysymysten määrä on Nuutilan mielestä huolestuttavan suuri. – Kertooko se siitä, että neuvostoissa ei tunneta riittävän hyvin vanhuspalvelulakia eikä neuvoston mahdollisuutta vaikuttaa kunnan eri toimialojen toiminnan suunnitteluun, valmisteluun ja seurantaan, hän pohtii. Koulutusta vanhusneuvostoille on järjestetty, mutta kaikkia se ei ole tavoittanut. Vanhusneuvostot voivat halutessaan olla hyvinkin vaikutusvaltaisia. – Esimerkiksi meillä Uudessakaupungissa vanhusneuvostolla on ollut suuri merkitys, kun on keskusteltu kutsutaksin ja Sakunkulman päiväkeskuksen toimintojen säilymisestä, Nuutila kertoo. – Vanhusneuvosto on ikäihmisten asioiden puolustaja ja puolestapuhuja.   Vanhusneuvoston pitäisi toimia kunnassa kunnanhallituksen alaisuudessa. Muutamissa kunnissa se yhä on yhä sosiaalilautakunnan alainen. Nuutilan mielestä se on sinänsä harmi, sillä sosiaali- ja terveyspuolella huomioidaan hyvin vanhusneuvoston rooli, mutta esimerkiksi kuntien teknisellä puolella ei niinkään. – Ikäihmisiä koskettavat kuitenkin monet asiat teknisellä puolella, kuten suojatiet ja esteettömyys. – Kulttuuriasioissakin ikääntyneet pitäisi huomioida. Vanhuspalvelulaki tuli voimaan vuonna 2012, mutta vanhusneuvostoja oli jo ennen sitä perustettu useisiin Suomen kuntiin. Ikääntyvän väestön tarpeiden huomioiminen kuntien eri toimialojen toiminnan suunnittelussa ja valmistelussa on Nuutilan mukaan koko ajan kehittynyt, mutta vielä on petrattavaa. – Eläkeliiton kysely herätti monenlaista mietittävää, kuten onko vanhusneuvostojen jäsenillä tietoa ja vastuullisuutta. Monelta vanhusneuvostolta puuttui toimintasääntö, joka pitäisi olla jokaisessa neuvostossa, Nuutila sanoo. Lisäksi monelta vanhusneuvostolta puuttui toimintamääräraha, sekä kokouspalkkiot ja matkakulut, vaikka ne ovat kunnallisen luottamustoimen tunnusmerkkejä. Kaikilla vanhusneuvostolla ei ollut kunnasta nimettyä sihteeriä eikä kaikkien kuntien kotisivuilla esitelty vanhusneuvostoa. Nuutila näkee, että vanhusneuvostojen merkitys korostuu entisestään, nyt kun ikäihmisten palveluita hankitaan yhä enemmän palvelusetelillä yksityiseltä sektorilta. – Kuntien tulisi entistä enemmän kiinnittää huomiota vanhusten tarvitsevien palvelujen laatuun ja riittävyyteen. Turhan harvoin myöskään ikäihmiset tai heidän omaiset ottavat yhteyttä vanhusneuvostoon näissä asioissa. Vanhusneuvoston tehtävänä on kuitenkin viedä asioita eteenpäin, hän rohkaisee.   Vakka-Suomen alueen vanhusneuvostot ovat Kustavi, Laitila, Mynämäki, Nousiainen, Pyhäranta, Taivassalo, Uusikaupunki ja Vehmaa.